Pilottikaupunkien opas on NetZeroCities (NZC)-hankkeen työpaketin 4 (WP4) tulos, joka käsittelee pilottikaupunkiohjelman suunnittelua ja toteuttamista avoimen ehdotuspyynnön ja sitä seuraavan rahoitusohjelman kautta.

Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa kaupunkeja laatimaan ehdotuksia avoimeen hakuun. Oppaassa annetaan ohjeita pilottikaupunkiohjelman laajuudesta, tavoitteista ja päämääristä sekä laajemmin NZC-hankkeen menetelmistä, esitellään keskeisiä käsitteitä ja terminologiaa sekä viitataan aiheeseen liittyviin hyödyllisiin lähteisiin, työkaluihin ja esimerkkitapauksiin.

Pilottikaupunkien opas on julkaistava opas, jonka tarkoituksena on tarjota tukea ja ohjeita kaupungeille, jotka aikovat hakea NZC:n pilottikaupunkiohjelmaan.

Se sisältää tukea ja ohjeita NZC Pilottikaupungit -ohjelman taustasta ja painopisteistä (mukaan lukien hakuprosessin aikataulu), esittelee ohjelman keskeiset käsitteet, terminologian ja osat sekä tarvittaessa lisäresursseja, linkkejä, tapaustutkimuksia ja esimerkkejä, joita kaupungit voivat hyödyntää hakemuksensa valmistelussa.

Opas voidaan päivittää, jos taustatiedot muuttuvat ja/tai uutta tietoa tulee saataville. Julkaistaan usein kysyttyjä kysymyksiä (FAQ) sisältävä osio, jos kysymykset ja niihin annetut vastaukset koskevat kaikkia mahdollisia hakijoita.

Tämän oppaan lisäksi hakuohjeet julkaistaan haun avaamisen yhteydessä (kohdassa 2.1 esitetyn aikataulun mukaisesti), ja ne sisältävät toimeksiantopyynnön, arviointi- ja valintaperusteet sekä hakuprosessiin liittyvät tekniset tiedot.

Opas on laadittu siten, että se tarjoaa hyödyllistä tietoa ja toimii inspiraationa kaupungeille, jotka harkitsevat hakemista NZC-pilottikaupunkiohjelmaan. Opas rakentuu seuraavien kysymysten ympärille:

• Miksi tämä [osio/aihe] liittyy NZC:hen ja Pilottikaupungit -hakuun?
• Miten tämä on hyödyllistä tai merkityksellistä kaupungeille niiden laatiessa ehdotustaan?
• Onko olemassa asiaankuuluvia esimerkkejä ja tapaustutkimuksia?
• Mitä resursseja ja/tai NZC-alustan tulevia resursseja tai palveluita kaupunkien tulisi pitää silmällä?
• Yhteenveto: Mitä kysymyksiä kaupunkien tulisi pohtia tämän osion tai aiheen osalta?
• Mitkä ovat ne keskeiset termit, jotka tulisi sisällyttää sanastoon?
• Onko mukana oltava virallisia suosituksia?

Tämän oppaan lukeminen:

• Opas on rakenteeltaan pääpiirteissään yhdenmukainen haun ohjeiden ja arviointikriteerien kanssa, vaikka sen ensisijaisena tavoitteena on ollut tukea kaupunkien ideointia ja pohdintaa ennen hakemuksen jättämistä.
• Lihavoituna ja sinisellä korostetut avainkäsitteet on määritelty NZC Pilottikaupungit -ohjelmaa varten, ja ne löytyvät sanastosta.
• Kutsun ohjeiden mukaisesti on syytä huomata, että kun kyseessä on useita kaupunkeja koskeva hakemus ”Pilottikaupungit”-kutsuun, tässä asiakirjassa käytetty termi ”kaupunki” viittaa kyseiseen ryhmään kuuluviin kaupunkeihin tai kuhunkin kyseiseen ryhmään kuuluvaan kaupunkiin.

Kaupungit ovat taloudellisen toiminnan, tiedon tuottamisen, innovoinnin ja uusien teknologioiden keskuksia, ja ne vaikuttavat niissä asuvien tai työskentelevien kansalaisten elämänlaatuun sekä edistävät merkittävästi eurooppalaisten yhteisöjen hyvinvointia. Niillä on keskeinen rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (EGD) tavoitteiden saavuttamisessa: päästöjen vähentämisessä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä. Kaupungit kattavat vain 4 % EU:n maa-alasta, mutta niissä asuu 75 % EU:n kansalaisista. Lisäksi kaupungit kuluttavat yli 65 % maailman energiasta ja aiheuttavat yli 70 % maailman CO2-päästöistä. Vuonna 2014 kolme neljästä EU:n kansalaisesta asui kaupunkialueilla, ja tämän luvun odotetaan nousevan noin 83,7 %:iin vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen riippuu siten suuresti kaupunkien toimista, jotka toteutetaan vihreän ja digitaalisen muutoksen kautta. Missiokaupunkien odotetaan johtavan tätä muutosta saavuttamalla hiilineutraalius ennen vuotta 2030 sekä tarjoamalla kansalaisilleen puhtaampaa ilmaa, turvallisempaa liikennettä sekä vähemmän ruuhkia ja melua. EU:n ilmastoneutraalien ja älykaupunkien Mission-hankkeen tavoitteena ('Cities Mission') tavoitteena on saada aikaan 100 ilmastoneutraalia ja älykästä eurooppalaista kaupunkia vuoteen 2030 mennessä ja varmistaa, että nämä kaupungit toimivat kokeilu- ja innovaatiokeskuksina, jotta kaikki Euroopan kaupungit voivat seurata esimerkkiä vuoteen 2050 mennessä.

Tällainen tavoitetaso on mittava hanke, joka edellyttää perusteellisia ja järjestelmätason muutoksia. Hallituksen johtava rooli on ratkaisevan tärkeä, samoin kuin teollisuuden, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä kansalaisjärjestöjen toimet, mikä edellyttää yhdenmukaistamista politiikan, hallinnon ja tarvittavien pääomasijoitusten järjestämisen suhteen.

Tavoitteidensa saavuttamiseksi Cities Mission -aloitteen on myös autettava voittamaan ne merkittävät haasteet, jotka tällä hetkellä estävät suurta joukkoa kaupunkeja saavuttamasta ilmastoneutraaliustavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Monet kaupungit ja kaupunkiorganisaatiot ovat todenneet, että vaikka ne haluavat edetä pidemmälle ja nopeammin, ne kohtaavat esteitä, kuten toimintakapasiteetin ja -valmiuksien puutteen, rahoituksen saatavuuden sekä tarpeen kehittää poliittista tukea sekä äänestäjien keskuudessa että omissa maissaan. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä monista vaikeuksista, joita kaupungit kohtaavat matkallaan kohti ilmastoneutraaliutta, vaikkakaan ne eivät välttämättä ole ainoita.

Esimerkiksi kaupunkiliikenteen ja rakennusten energiatehokkuuden aloilla kaupunkien ominaispiirteet – kuten suuri väestötiheys ja maantieteellinen keskittyneisyys – tarjoavat innovaatiomahdollisuuksia, joilla voi olla merkittävä vaikutus ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen. Kaupungeissa sijaitsee suuri osa Euroopan rakennuskannasta, ja niiden kunnostaminen on välttämätöntä energian säästämiseksi matkalla kohti ilmastoneutraaliutta. Tämä voi tuoda mukanaan mittavia (ja näkyviä) "sivuhyötyjä", kuten paremman ulko- ja sisäilman laadun, vähemmän ruuhkia, terveellisemmän aktiivisen liikkuvuuden sekä terveellisempiä, ilmastokestävämpiä ja mukavampia rakennuksia; vähemmän liikennekuolemia, vähemmän melua sekä puhtaamman, kauniimman ja arvokkaamman kaupunkiympäristön. Toisin sanoen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjä vähentävillä poliittisilla toimenpiteillä on vahva ja positiivinen ”heijastusvaikutus”, joka auttaa niitä saamaan kansalaisten tuen tällaisille toimenpiteille.

Älykaupunkiratkaisut ja laajamittainen tietojen jakaminen tarjoavat mahdollisuuksia suunnitella, toteuttaa ja seurata päästöjen vähentämistä useilla eri aloilla, kuten kaupunkiliikenteessä, rakennusten energiatehokkuudessa sekä ilmanlaadun seurannassa, vesihuollossa ja jätehuollossa.

Ottaen huomioon, että suurin osa hiilineutraaliuden saavuttamiseen tarvittavista investoinneista joudutaan tekemään suoraan tai epäsuorasti kansalaisten, kiinteistönomistajien, yleishyödyllisten laitosten, infrastruktuurin kehittäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien toimesta (Material Economicsin tässä tutkimuksessa arvioidaankin, että vain 17 % investoinneista tehdään suoraan kaupunkien toimesta), kaupungeilla on keskeinen rooli muiden sidosryhmien mobilisoinnissa hyödyntämällä suunnitteluvaltuuksiaan, rooliaan yleishyödyllisten laitosten osakkaina, kansalaisille suunnattuja aloitteita, kannustimia sekä moniin sidosryhmiin kohdistuvien investointien vauhdittamista.

Resurssit ja muut hankkeet

• NZC Mission Platform -alustalla on tietopankki, joka sisältää inspiraatiota ja suuntaa antavia tapaustutkimuksia ja esimerkkejä, sekä hallintapaneeli, jonka avulla kaupungit voivat seurata ja vertailla edistymistään. Lisäksi alustalla on innovaatioekosysteemikartta, joka esittelee Euroopassa toimivia klustereita, yrityshautomoita ja tukiohjelmia, jotka tukevat teknologiayrityksiä, jotka tarjoavat kestäviä ratkaisuja kaupunkien ilmastostrategioihin.
• Living-in.EU-liike pyrkii vauhdittamaan digitaalista muutosta tavalla, joka auttaa kaupunkeja ja yhteisöjä vastaamaan moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutoksesta johtuviin haasteisiin.
• Euroopan ilmastosopimus.
• Uusi eurooppalainen Bauhaus (NEB) -aloite ilmastoneutraalien kaupunkien laadun parantamiseksi.
• ICLEI:n edistämä Mannheimin julistus, jonka tarkoituksena on tukea kaupunkeja ”paikallisten vihreiden sopimusten” laatimisessa ja toteuttamisessa, sekä marraskuussa 2020 hyväksytty uusi Leipzigin peruskirja, jossa painotettiin erityisesti vihreää, oikeudenmukaista ja tuottavaa kestävää kaupunkikehitystä.
• Kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat.
• EU:n koheesiopolitiikka.
• EU:n kaupunkikehitysohjelma.
• EU:n osaamissopimus
• Elpymis- ja palautumistukiväline ja suunnitelmat
• REPowerEU-suunnitelma
• EU-missio (EU:n hanke): Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit: Toteutussuunnitelma

NZC-pilottikaupunkiohjelma kartoittaa ja tukee eurooppalaisia kaupunkeja, jotka testaavat ja ottavat käyttöön innovatiivisia lähestymistapoja nopeaan hiilestä irtautumiseen kaksivuotinen-pilottiohjelman puitteissa. Ohjelma ylittää aihealueiden ja toiminnallisten siilojen rajat tukeakseen järjestelmällistä muutosta. Pilottien valinnassa pyritään ottamaan huomioon kaikki kaupunkien järjestelmät, jotka edistävät ilmastoneutraaliutta, mukaan lukien liikenne, energiajärjestelmät ja rakennettu ympäristö, materiaali- ja resurssivirrat, luonnonalueet, kulttuuriset, sosiaaliset, taloudelliset ja institutionaaliset järjestelmät sekä esteettömät julkiset tilat. Yksittäinen pilotti voi kohdistua kaikkiin näihin kaupunkijärjestelmiin tai niiden yhdistelmään, riippuen kontekstista ja ehdotetun pilotin laajuudesta.

Pilottikaupunkien odotetaan testaavan ja ottavan käyttöön innovatiivisia ratkaisuja tai ratkaisukokonaisuuksia kaupunki- tai kaupunginosatasolla pilottihankkeen keston ajan sekä tuovan esiin innovatiivisista kehityskuluista saatuja konkreettisia oppeja, samalla kun kaupunkitasolla kehitetään osaamista, valmiuksia ja kykyjä. Pilottihankkeen loppuun mennessä olisi määriteltävä selkeä joukko innovatiivisia ratkaisuja, jotka ovat valmiita toteutettaviksi, laajennettaviksi ja/tai toistettaviksi. Näitä voivat olla uudet liiketoimintamallit, poliittiset aloitteet, hallinnon innovaatiot, rahoitusmallit sekä toistamis- tai laajentamisstrategiat.

Valitut pilottikaupungit saavat rahoitusta ja käytännön tukea kaupunkineuvojilta sekä NZC-konsortion kumppaneilta, jotta ne voivat hioa pilottitoimiaan ennen niiden käynnistämistä ja ottaa huomioon valintaprosessissa esitetyt vaatimukset ja palautteen. Kun pilottiohjelmaan osallistuvat kaupungit ja/tai paikallisyhteisöt pyrkivät hankkimaan lisäresursseja, Mission Platform auttaa niitä järjestämään rahoitusta täysimittaista toteutusta sekä myöhempää laajentamista ja toistamista varten.

Lopuksi järjestetään lukuisia toimia, joilla edistetään oppimista Ystävyyskaupungitssa. Tämä on keskeinen tekijä valmiuksien kehittämisessä, onnistuneiden innovaatioiden laajentamisessa ja suhteiden syventämisessä. Kumppanuusohjelma (City Learning Programme) yhdistää kunkin pilottikaupungin kahteen tai kolmeen kumppanikaupunkiin EU:n jäsenvaltioista ja (H2020) assosioituneista maista. Kumppanuustoiminnan tavoitteena on edistää osallistavaa osallistumista tehokkaisiin ilmastotoimiin, tukea oikeudenmukaista siirtymää ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Valittujen pilottien välinen koordinointi on välttämätöntä sekä kaupunkitasolla että EU:n tasolla, jotta voidaan luoda monipuolinen valikoima esimerkkejä, jotka osoittavat polkuja eurooppalaisten kaupunkien ja koko Euroopan unionin laajamittaiseen ja kauaskantoiseen muutokseen. Pilottihankkeiden valintaprosessin tavoitteena onkin luoda strateginen kokonaisuus, jossa jokaisella pilottihankkeella on mahdollisuus testata ja osoittaa muutospolun toteutettavuus tietyssä kontekstissa. Yhdessä pilottikaupungit täydentävät toisiaan luodessaan kuvaa siitä, miltä systeeminen muutos voisi näyttää.

Hyvät lentäjät:

• lähtökohtana on se, että – kuten EU:n ilmastoneutraalien ja älykkäiden kaupunkien missioiden täytäntöönpanosuunnitelman mukaan,
  "Ilmastosiirtymän suurin este ei ole ilmastoystävällisten ja älykkäiden teknologioiden puute, vaan kyky ottaa ne käyttöön. Nykyinen siilomainen hallintotapa, joka on suunniteltu ja kehitetty perinteistä kaupunkitoimintaa ja -palveluja varten, ei pysty edistämään kunnianhimoista ilmastosiirtymää. Siksi järjestelmätason muutos on kiireellinen."
• tavoitella systeemistä muutosta yhdistelemällä määrätietoisesti useita muutoksen vaikutuskeinoja vaikutusten vauhdittamisen edellytysten luomiseksi. Tässä työssä voitaisiin keskittyä yhteen tai useampaan keskeiseen päästöalueeseen
• perustuvat paikalliseen ymmärrykseen ja yhteistyöhön perustuvaan itsearviointiin, joka koskee kaupungin ilmastosiirtymän vauhdittamisen keskeisiä esteitä tai mahdollisuuksia. Siksi pilottikaupungit keskittyvät tärkeimpiin seuraaviin vaiheisiin (eli toimenpiteisiin, jotka johtavat läpimurtoihin ja/tai käännekohtiin), joita kaupungin tulisi tutkia haitallisten päästöjensä vähentämiseksi, ja niissä hyödynnetään yhteiskunnan eri toimijoiden panosta
• testata innovaatioiden yhdistelmiä eri muutostekijöiden välillä yhden päästöalueen sisällä tai yhdistämällä eri päästöalueita esimerkiksi aluekohtaisessa kokonaisvaltaisessa ratkaisussa tai uusissa koko kaupunkia koskevissa hallintojärjestelyissä, jotka vahvistavat järjestelmän valmiuksia muutoksen vauhdittamiseksi
• vahvistaa organisaation ulottuvuutta, jotta voidaan luoda "radikaalin yhteistyön" kulttuuri, jonka avulla yhteiskunnanlaajuista yhteistä toimintaa kohti ilmastoneutraaliutta voidaan ylläpitää ja laajentaa

Lisäksi Mission Platform tukee pilottikaupunkeja seuraavissa asioissa:

• edistää sisäistä muutosta kaupunginhallituksissa luomalla vakaita, eri osastojen välisiä rakenteita, jotka ovat yhteydessä kaupunkien ylimmään johtoon
• vahvistaa kestäviä siteitä kaupungin sidosryhmien välillä: muiden julkishallinnon tahojen (alueellisten/kansallisten), yksityisen sektorin, tiedemaailman, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten sekä tiedotusvälineiden välillä
• vahvistaa kaupunkien ilmastoneutraaliustavoitteita kansallisella tasolla luomalla ”lumipallovaikutus”, joka yhdistää pilottihankkeet muiden saman maan kaupunkien muutokseen

Pilottikaupungit:

• nopeuttaa omaa oppimistaan siitä, miten saavuttaa läpimurtoja ja ylittää järjestelmällisiä esteitä, ja
• esitellä erilaisia polkuja kohti siirtymää, joista muut Euroopan kaupungit voivat ottaa oppia ja soveltaa niitä omaan tilanteeseensa

Mikäli mahdollista, pilottikaupunkien toimet perustuvat niiden aiempiin ja/tai nykyisiin innovaatiotoimiin, ja niissä kiinnitetään huomiota siihen, mitä on opittu tai opitaan parhaillaan, sekä määritellään, mitä tarvitaan muutoksen vauhdittamiseksi.

Esimerkkejä

• Pilottikaupunki keskittyy liikenteen kokonaisvaltaiseen muutokseen ja hyödyntää kaupungin hallinnon roolia teknologian, rahoituksen, sääntelyn, osallistumisen ja sopimustyyppien aloilla.
• Pilottikaupunki keskittyy koko kaupunginosaa koskevaan energiasiirtymään yhdistämällä rakennetun ympäristön ja energiajärjestelmät järjestelmät tutkimalla uusia rahoitusvälineitä, kaupunkisuunnittelupolitiikkaa ja digitaalisesti tehostettuja hallintomalleja.
• Pilottikaupunki keskittyy tutkimaan uusia tietojenkäsittelymahdollisuuksia yhdistettynä tulosperusteiseen sääntelyyn ja hankintamenettelyjen uudistamiseen. Se tekee yhteistyötä kaupungin eri päästöalojen edustajien kanssa nykyisten resurssien parempaan hyödyntämiseen ja uusien rahoituslähteiden avaamiseen.

Päiväys / kellonaika (CET)	Tuote	Linkki
maaliskuu 2022	Kohta: Hakuaikataulun varhainen julkaiseminen hankkeen verkkosivuilla	NZC:n verkkosivusto
kesäkuu 2022	Julkaisu: Osallistujien opas Kesäkuussa 2022 järjestettävässä NZC-konferenssissa julkaistaan pilottikaupunkien opas, jonka tarkoituksena on auttaa kaupunkeja laatimaan ehdotuksia avoimeen hakuun. Julkaisu: Hakukutsun ohjeet Hakuohjeet, mukaan lukien hakukelpoisuus-, arviointi- ja valintaperusteet, julkaistaan sekä NZC:n verkkosivuilla, Mission Portal -portaalissa että EU:n rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa avustustyypin ”Cascade Funding Calls” alla	NZC-alusta EU-missio: Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit | Euroopan komissio Rahoitus ja tarjouskilpailut (europa.eu)
27. kesäkuuta 2022 4. heinäkuuta 2022 5. syyskuuta	NZC:n pilottikaupunkiohjelma: Tavoitteet, toimintamalli, hakemus NZC-pilottikaupunkiohjelma: Valintaperusteet ja valintaprosessi Tekninen tiedotustilaisuus Avoin keskustelufoorumi	27. kesäkuuta 4. heinäkuuta
Maanantai 5. syyskuuta 2022 (klo 12.00 CEST)	Ilmoittautuminen alkaa Maanantaina 5. syyskuuta klo 12.00 (Keski-Euroopan kesäaika) NZC:n haku- ja avustushallintamoduuli otetaan käyttöön. Kaupungit voivat rekisteröityä moduuliin NZC Mission -portaalin kautta ja laatia ehdotuksen, joka sisältää perustiedot. Kaupungit voivat tallentaa ehdotuksen ja palata siihen milloin tahansa ennen alla mainittua jättöpäivää.	NZC-alusta
kesäkuu–lokakuu 2022	Julkaisu: Usein kysyttyjä kysymyksiä (FAQ) Kesäkuun ja lokakuun 2022 välisenä aikana laaditaan ja päivitetään usein kysyttyjä kysymyksiä (FAQ) sisältävä tiedosto.	NZC-alusta
Perjantai 4. marraskuuta 2022 (klo 23.59 CET)	Hakuaika päättyy Hakemuksen jättämisen virallinen määräaika. Tämän päivämäärän jälkeen saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon. Määräaikaa ei voida pidentää, eikä hakemusta voi muuttaa sen jättämisen jälkeen. Suosittelemme, että asetat oman sisäisen määräaikasi ennen tätä päivämäärää.	NZC-alusta
marraskuu 2022 – tammikuu 2023	Arviointi ja valinta Ehdotukset tarkastetaan kelpoisuuskriteerien perusteella (vaihe 1), ja kelpoiset ehdotukset arvioidaan riippumattomien ulkoisten asiantuntijoiden toimesta (vaihe 2). Ehdotukset, jotka saavuttavat määriteltyjen kriteerien mukaisen vähimmäispistemäärän, etenevät lopulliseen valintaan (vaihe 3). Lisätietoja näistä vaiheista julkaistaan hakuohjeiden yhteydessä, kun haku avataan.
28. helmikuuta 2023	Päätöksen tiedottaminen Hakijoille lähetetään viralliset tulokset sekä palautetta.
maaliskuu 2023	Sopimusten laatiminen Hakemuksia on muutettu vaatimustenmukaisuutta ja valintaprosessista saadun palautteen perusteella. Due diligence -tarkastukset ja tarkistettujen projektisuunnitelmien viimeistely.
maaliskuu 2023	Hakuprosessin tulosten ja valittujen pilottikaupunkien julkistaminen Sopimusten solmimisen yhteydessä NZC-alustalle julkaistaan luettelo valituista pilottikaupungeista, ja sitä levitetään NZC:n viestintäkanavien kautta. Luetteloon sisältyy kuvaus, joka havainnollistaa valittua kokonaisuutta.	NZC-alusta

NZC-pilottikaupunkiohjelman hakijoille tarjotaan monipuolista tukea ja ohjausta ehdotuksen laatimiseen ja jättämiseen, kuten:

1. NZC:n pilottikaupunkiohjelman opas
   Tämän oppaan tarkoituksena on esitellä NZC-pilottikaupunkiohjelma hakijoille. Oppaassa esitetään yksityiskohtainen katsaus ohjelman rakenteeseen, sen suunniteltuun toimintamalliin ja odotettuihin tuloksiin sekä keskeisiin käsitteisiin ja terminologiaan.
   
   Hakijoita kannustetaan hyödyntämään tämän oppaan sisältöä inspiraationa pilottitoimintojen ideoinnissa ja niiden sovittamisessa NZC:n pilottikaupunkiohjelmaan, mukaan lukien sen arviointi- ja valintaperusteet.
2. Tiedotustilaisuudet
   Tämän oppaan julkaisun yhteydessä NZC-konsortio on järjestänyt myös sarjan tiedotustilaisuuksia, joiden tarkoituksena on tukea ja opastaa kaupunkeja niiden pilottihankkeiden ideoinnissa ja ehdotusten laatimisessa. Tiedotustilaisuuksissa käsitellään seuraavia aiheita:
   • NZC:n pilottikaupunkiohjelma: Tavoitteet, toimintamalli, hakemus
   • Valintaperusteet ja valintamenettely
   • Tekninen tiedotustilaisuus
   • Avoin keskustelutilaisuus (kysymyksiä ja vastauksia)
3. Tehtäväportaali
   Hakijoiden on rekisteröidyttävä NZC Mission -portaaliin ennen hakemuksen jättämistä NZC Pilottikaupungit -ohjelmaan. Rekisteröitymisen myötä he saavat käyttöoikeuden erilaisiin resursseihin sekä itse hakuprosessin moduuliin.
   
   Mission-portaalin kautta kaupungit pääsevät käyttämään seuraavia palveluita:
   
   • NZC:n perehdytysmoduuli
   • Tapaustutkimukset
   • Vertaisverkostoitumiseen tarkoitettu yhteistyötila
   • Tietokanta
   • Hakemusten ja avustusten hallintamoduuli
   • Järjestelmän tekninen ohje (Hakemusten ja avustusten hallintamoduuli)
   • Tämän oppaan tulevat versiot
   • Yhteyshenkilöt City Advisors -ohjelmaan ja City Expert Support Facility -tukipalveluun
   Tämän oppaan lisäksi hakuun liittyvät asiakirjat ja/tai oheismateriaalit (kuten ohjeet, liitteet, usein kysytyt kysymykset ja muut asiaankuuluvat asiakirjat) julkaistaan Mission-portaalissa. Hakijoita pyydetään seuraamaan niitä säännöllisesti mahdollisten päivitysten varalta hakemusten laatimisen aikana. Jos sinulla on erityiskysymyksiä, joihin ei löydy vastausta tästä oppaasta tai Mission-portaalista, ota yhteyttä osoitteeseen: pilotcities@netzerocities.eu

NZC Cityn Learning -ohjelma on useita kuukausia kestävä hanke, jonka tavoitteena on siirtää tietoa ja kehittää osaamista ohjelmaan osallistuvien pilottikaupunkien ja kumppanikaupunkien [Twins] välillä. Ohjelman ytimessä on strategia, jonka mukaan vaikutus saavutetaan vertaisoppimisen kautta. Vertaisoppiminen on opetustapa, jossa kaksi tai useampi samankaltaisen taustan omaavaa oppijaa yhdistetään pareiksi, jolloin he voivat aktiivisesti vaikuttaa toistensa kehitykseen tiedonvaihdon ja yhteistyöhön perustuvan ongelmanratkaisun kautta. — Ystävyyskaupungit.

NZC:ssä sovellamme tätä periaatetta yhdistämällä jokaisen pilottikaupungin (tai useamman kaupungin hakemuksen tapauksessa kaupunkiryhmän) kahteen tai kolmeen kumppanikaupunkiin. Nämä kumppanikaupungit ovat taustaltaan samanlaisia kuin pilottikaupungit ja saattavat kohdata samankaltaisia haasteita. Taustatekijät voivat liittyä maantieteellisiin seikkoihin, kansallisiin olosuhteisiin, sosioekonomisiin tekijöihin tai vastaaviin. Tällä tavoin NZC pyrkii laajentamaan pilottikaupunkien työn vaikutusta alkuperäisen ryhmän ulkopuolelle. Ohjelman keston ajan NZC ohjaa kyseisiä kaupunkeja sarjassa verkko- ja kasvokkain järjestettäviä kokouksia. Näiden kokousten tarkoituksena on luoda selkeä käsitys toistensa haasteista sekä vaihtaa tai kehittää mahdollisia ratkaisuja. Suunnitelmana on, että kukin pilottikaupunki vierailee kummikaupunkissaan kerran pienen valtuuskunnan voimin, ja kummikaupungit vierailevat puolestaan kerran pilottikaupungissa.

Tämä ohjelma on pakollinen osa pilottikaupunkiohjelmaa. Siksi pilottikaupungin budjetista on varattava tietty osuus henkilöstöresursseja. Ohjelmatyöryhmä ottaa yhteyttä pilottikaupunkeihin räätälöityjen kaupunkiprofiilien laatimiseksi, jotta kummikaupunkien valinnassa varmistetaan korkealaatuinen yhteensopivuus. Nykyisen aikataulun mukaan kummikaupunkien haku järjestetään kesäkuussa 2023 ja ohjelma käynnistyy syyskuussa 2023. Näin pilottikaupungeilla on aikaa kehittää toimintaansa ja kerätä alustavia havaintoja. Pilottikaupungeille toimitetaan lisätietoja myöhemmin.

NZC-konsortion kumppaniorganisaatioista nimitetään kymmenen Ystävyyskaupungit (ilmastoneutraalien kaupunkien) neuvonantajaa, joiden tehtävänä on auttaa missio-, pilottikaupunkeja ja kumppanikaupunkeja edistämään strategisesti systeemistä muutosta ja toteuttamaan missio-tavoitteita. Toimintaan kuuluu kaupunkien auttaminen alustan käyttöönottoon työkalujen ja resurssien hyödyntämiseksi, kaupunkien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ja niiden yhdistäminen projektikumppaneihin ja asiantuntijoihin, merkityksellisen yhteistyön rakentaminen pilottikaupunkiohjelmaan ja kaupunkien oppimisohjelmaan osallistuvien kaupunkien välillä sekä jatkuva tuki ja ohjaus järjestelmämuutoksissa, mukaan lukien tarpeiden kartoittaminen ja avustaminen City Expert Support Facility -tukipalvelun hakuprosessissa (lisätietoja tästä palvelusta alla).

Perustetaan kaupunkien asiantuntijatukijärjestelmä (CESF), jonka tarkoituksena on tukea pilottikaupunkeja tarjoamalla suoraa asiantuntijatukea, joka on räätälöity pilottitoimien laajuuden mukaan. CESF palvelee pilottikaupunkien asiantuntemustarpeita kohdennetuissa toimissa, jotka edellyttävät joko NZC:n ulkopuolisia liiketoimintakyvykkyyksiä tai ponnisteluja, jotka ylittävät olemassa olevalle NZC-kumppanille alun perin osoitetun resurssimäärän. Järjestely käynnistetään välittömästi pilottikaupunkien valintaprosessin jälkeen. Kaupunkineuvojat selvittävät yhdessä pilottikaupunkien kanssa tuki- ja asiantuntemustarpeet, jotka toimitetaan järjestelylle erityisellä hakulomakkeella.

Tukea tarjoavat sekä NZC-konsortion kumppanit että, mikäli konsortion sisällä ei ole saatavilla tarvittavaa asiantuntemusta, joka on kuitenkin ratkaisevan tärkeää pilottitoimien asianmukaiselle kehittämiselle ja toteuttamiselle, ulkopuoliset tahot ja/tai paikalliset kumppanit, mukaan lukien NZC:n käytäntöyhteisön (Community of Practice, CoP) jäsenet. Paikallisia kumppaneita otetaan mukaan, kun tarvitaan rajallista osaamista kontekstin, kulttuurin ja/tai kielten osalta tai kun tarvitaan laajempaa paikallista osaamista.

NZC CoP toimii NZC-menetelmien edistäjänä hankkeen ulkopuolella ja tarjoaa foorumin, jossa kaupungit voivat verkostoitua asiantuntijoiden kanssa. Se on virtuaalinen tila, jossa kaupungit voivat julkaista tarpeitaan, sekä tietopankki, jossa alan ammattilaiset voivat muodostaa ryhmiä maantieteellisen sijainnin ja erikoisalojen perusteella sekä osallistua NZC:n tietopankkiin perustuviin tapahtumiin, podcasteihin, verkkoseminaareihin, koulutuksiin ja sertifiointeihin.

P2P-sosiaalinen verkosto ja yhteistyöalusta on Mission-portaalin keskeinen moduuli, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen käyttäjien, kuten kaupunkien, NZC-konsortion ja laajemman NZC-käytäntöyhteisön välillä. Pilottikaupungit käyttävät sitä seuraaviin tarkoituksiin:

• Kokoukset, verkostoituminen ja yhteistyö muiden NetZeroCities-kaupunkien kanssa toimintojen, ideoiden, näkemyksien ja innovaatioiden parissa
• Verkkotilan tarjoaminen virtuaalisille merkityksenmuodostustilaisuuksille
• Liittyminen ja kaupunkiryhmien muodostaminen tiettyjä aiheita käsitteleviksi ryhmiksi
• Yhteistyö Ystävyyskaupungit kanssa ja kumppanuussuhteiden kehittäminen
• Kaupunkinsa tapahtumien, ideoiden, näkemyksien ja innovaatioiden jakaminen
• Vertaiskaupunkien järjestämien tapahtumien tai kiinnostavien tapahtumien seuraaminen ja niistä kirjoittaminen
• Kaupunkien yhteenliittymien muodostaminen ulkoisen rahoituksen hankkimiseksi
• Yksityisten kahdenvälisten keskustelujen käyminen

Moduulin sosiaalinen verkosto-osa tarjoaa kaikille avoimen verkostoalustan, joka toimii NZC-yhteisön jäsenille avoimena keskustelu- ja viestintäfoorumina. Se toimii myös portaalin ensimmäisenä aloitussivuna kirjautumisen jälkeen, ja sieltä löytyy linkkejä muiden moduulien keskeisiin sisältöihin, kuten tietopankkiin ja City Dashboardin tietoraportointitoimintoon.

ryhmäsivut-palvelut tarjoavat tilaa entistä jäsennellymmälle jatkuvalle vuorovaikutukselle, ja niissä on ominaisuuksia asiakirjojen jakamiseen, verkkokokouksiin ja yhteistyöhön. Käyttäjät voivat määrittää tietosuoja-asetukset, joten tarjolla on erilaisia ”avoimia” ja ”suljettuja” ominaisuuksia, joiden tietosuoja-asetukset käyttäjät voivat itse määrittää. Ryhmäsivuja perustetaan sekä temaattista työtä varten että City Learning Programme -ohjelman (”twin”) työryhmiä varten

kokoukset ja tapahtumat-sivut tarjoavat toimintoja webinaareihin, merkityksenmuodostus-istuntoihin ja oppimistapahtumiin.

Tietokanta

NZC:n/Mission Platformin tietopankki sisältää erittäin kattavan katsauksen parhaista käytänteistä eri puolilla Eurooppaa sijaitsevista kaupungeista. Tietopankin tavoitteena on innostaa kaupunkeja toteuttamaan konkreettisia toimia ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi arvoketjujen kaikissa vaiheissa ja vaikuttamaan kaikkiin kaupunkijärjestelmiin, jotta saavutettaisiin laajempi vaikutus

Siihen sisältyy:

• Huipputekniset ratkaisut (jotka on jaoteltu pääteemakohtaisiin toiminta-alueisiin eri aloilla, joilla päästöjä on vähennettävä)
• H2020-hankkeiden ratkaisujen katsaus (samalla tavalla jäsennelty)
• Multimedia-tapaustutkimukset (ilmastotoimista)
• Sosiaalisen innovaation esimerkkitapaukset
• Tapaustutkimuksia kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen menetelmistä
• Politiikan puitteita koskeva tietokanta
• Rahoituslähteitä käsittelevä tietotyökalu

Tietovaraston lisäksi NZC/Mission-alusta tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden tutkia tarkemmin tiettyjä ratkaisuja, konsepteja, esteitä ja sivutuottoja City Expert Support Facility -tukipalvelun kautta (tämän oppaan kohta 3.2).

Järjestelmän uudistaminen edellyttää vahvaa poliittista ja kansalaisilta saatua mandaattia. Se merkitsee laajamittaista muutosta epävarmuuden vallitessa. Se johtaa väistämättä häiriöihin ja muutoksiin, jotka näkyvät ihmisten arjessa. Jotta muutos vakiintuisi, on tärkeää omaksua uusia hallintotapoja, joissa korostetaan yhteistyötä, osallistumista ja kokeilua.

Jotta järjestelmien muutos olisi mahdollista kaupunkitasolla, on syytä syventää ymmärrystä sivutuotoista ja toisiinsa kietoutuneesta arvosta. Jos ilmastosiirtymän myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun, paikallistalouteen sekä koulutukseen ei tunnusteta, on aina vaikeampaa osoittaa, että se on kustannustehokasta. Siirtymällä pois pelkästään mitattavissa ja rahaksi muutettavissa olevien hyötyjen tunnustamisesta kaupungit voivat rohkeasti luoda positiivisen ja kokonaisvaltaisen tulevaisuudenvision, jossa tunnustetaan eri osastojen väliset moninaiset riippuvuussuhteet.

NZC-pilottikaupunkiohjelman perusperiaatteena on ensin ymmärtää pilottitoimien kohteena olevat ongelmat sekä kasvihuonekaasupäästöjen päästöjen että muutosta haittaavien rakenteellisten, teknisten, institutionaalisten, sosioekonomisten ja kulttuuristen esteiden kannalta.

NZC-pilottikaupunkiohjelmaa koskevassa ehdotuksessaan kaupunkeja pyydetäänkin ensin määrittelemään ne kaupunkijärjestelmät, joiden parissa ne aikovat työskennellä, päästöalueet, jotka liittyvät kyseisiin kaupunkijärjestelmiin, sekä nykyiset esteet muutokselle, ja sitten potentiaaliset systeemiset ratkaisut tai innovaatiot, joita voidaan ottaa käyttöön ja joista voidaan oppia aloitteen kahden vuoden aikana.

Kaupunkien päästöjen saattaminen nollatasolle edellyttää merkittäviä vähennyksiä ja kompensointitoimenpiteitä kaikissa kaupunkijärjestelmissä, kuten energia-, liikenne-, rakennus-, elintarvike-, vesi- ja materiaalikäyttöalueilla sekä päästöalueilla, kuten verkosta toimitettavassa energiassa, teollisuudessa ja valmistuksessa, maataloudessa ja metsätaloudessa, jätehuollossa jne. Tätä tarkoitusta varten olisi otettava käyttöön ja hyödynnettävä teknologioita ja innovatiivisia ratkaisuja.

Toimia tarvitaan koko kaupungin alueella, ja niissä keskitytään seuraaviin painopisteisiin (lähde: EU:n kaupunkien tietopaketti, Kaupunkien missio):

• Fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentäminen kaikissa rakennuksissa ja tiloissa (kiinteä energia), sillä rakennusten osuus kaupunkien energiankulutuksesta on 40 %. Hiilidioksidipäästöttömien rakennusten edistäminen, rakennusten energiankulutuksen vähentäminen, rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, sähköistys sekä siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin.
• Sähkönkulutuksesta ja kaukolämmön/kaukojäähdytyksen käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentäminen (energian tuotanto) edistämällä kestävämpää energiantuotantoa: vähähiilinen energia, vihreä energia, uusiutuvien energialähteiden kehittäminen sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön käyttö energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen poistamiseksi kokonaan.
• Fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentäminen kaikki ajoneuvot ja liikenne:sta sekä puhtaampien ja turvallisempien liikennemuotojen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä hiilivapaiden ja vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen.
• Kaupungin rajojen sisällä syntyvän jätteen päästöjen vähentäminen sekä kiertotalous-lähestymistavan soveltaminen resurssien käytön sekä jätteen syntymisen, saastumisen ja hiilidioksidipäästöjen minimoimiseksi
• Päästöjen vähentäminen maankäytön muutoksista, mukaan lukien maatalous, metsätalous ja muut maankäyttömuodot. Tässä yhteydessä luontoon perustuvat ratkaisut:n toteuttaminen on myös keskeistä jäljelle jäävien päästöjen hallitsemiseksi, kuten hiilinielujen luomisen kautta.
• teollisuuden kemialliset prosessit:n päästöjen vähentäminen sekä teollisuuden muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi ja kestävämmäksi.

Kaupunkien digitaalinen yhteysverkosto on myös keskeinen monialainen painopistealue, jonka avulla voidaan parantaa ja tukea kehitystä
kaikki kaupunkikehityksen prosessit sekä kuntien että asukkaiden päätöksenteko. Digitaalinen yhteys ja työkalut voivat auttaa yhdistämään ja analysoimaan dataa, mikä tukee tehokkaampaa ja kestävämpää päätöksentekoa ja kaupunkisuunnittelua tarjoamalla tietoa ja oivalluksia. Digitalisaatio, digitaalinen yhteys ja työkalut voivat auttaa yhdistämään ja analysoimaan dataa, mikä tukee tehokkaampaa ja kestävämpää päätöksentekoa, kaupunkisuunnittelua ja (muun muassa) kaupunkien energiajärjestelmien toimintaa tarjoamalla tietoa ja oivalluksia. Digitalisaatio voi parantaa kaupunkien elinolosuhteita monilla aloilla (turvallisuus, terveydenhuolto, liikkuvuus jne.), esimerkiksi tukemalla tietoon perustuvia päätöksiä, jotka tuottavat hyötyä kansalaisille ja mahdollisesti vähentävät energiankulutusta.

Kaupunkien siirtyminen kohti hiilineutraalia tilaa päästöjä on täynnä rakenteelliset, tekniset, institutionaaliset, sosioekonomiset ja kulttuuriset esteet. Suuri osa niiden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä päästöjä liittyy monimutkaisiin aloihin, jotka eivät muodosta yhtä yksittäistä ongelmaa, vaan pikemminkin toisiinsa kietoutuneiden ongelmien verkoston. Vielä pahempaa on, että ne ovat usein keskenään ristiriidassa. Siksi yhden kaupungin sidosryhmän ongelma voi olla toiselle mahdollisuus.

Jotta kaupungit voisivat edetä nopeammin kohti ilmastoneutraaliustavoitteitaan, niiden on päästöalueidensa lisäksi ymmärrettävä syvällisesti esteitä ja ongelma-alueita. Tavoitteena on siirtyä yksittäisistä ratkaisuista kohti integroidumpia ja kokonaisvaltaisempia ”portfolio”-lähestymistapoja, jotka kykenevät vauhdittamaan systeemistä muutosta. Tämä tarkoittaa:

• Nykyisten päästöjen ja Pariisin sopimuksen mukaisen päästövähennystavoitteen välisen kuilun ymmärtäminen,
• muodostetaan kattava kuva niistä monialaisista ja monitieteisistä keskeisistä ongelmista ja esteistä, jotka estävät toivotun etenemismallin kehittämisen, ja
• kehitetään yhdessä erilaisia mahdollisia monen sidosryhmän toimia esteiden poistamiseksi.

Esimerkkejä ja tapaustutkimuksia
Yleisiä esteitä voivat olla osaamisvajeet ja tietojärjestelmien puutteet, poliittinen epäyhtenäisyys, ongelmalliset hallintorakenteet, taloudellisten kannustimien puute tai haitalliset kulttuuri- ja käyttäytymismallit – jotka kaikki voivat vaikuttaa mihin tahansa kaupunkijärjestelmiin ja niihin liittyviin päästöalueisiin, kuten liikenteeseen, energiaan ja rakennuksiin. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä ja tapaustutkimuksia siitä, kuinka keskinäisesti toisiinsa liittyvien esteiden ja ongelma-alueiden syvällinen ymmärtäminen auttoi luomaan uuden etenemistavan:

• Energiapalveluyritykset (ESCO) ovat onnistuneita esimerkkejä siitä, miten eri alojen väliset esteet voidaan yhdistää yhdeksi ratkaisuksi hyödyntämällä järjestelmien rajapintojen asiantuntemusta monien ongelmien ratkaisemiseksi kerralla. Näitä ovat muun muassa energiansäästöhankkeiden suunnittelu ja toteutus, jälkiasennukset, energiansäästö, energiainfrastruktuurin ulkoistaminen, sähköntuotanto ja energianjakelu sekä riskienhallinta.
• ”Yhden luukun palvelupisteet” voivat tarjota asunnon- ja rakennusten omistajille yhden yhteyspisteen, jonka kautta he pääsevät käsiksi edullisiin koko talon kattaviin saneerausratkaisuihin.Tätä ohjelmamallia on sovellettu monissa Euroopan maissa, kuten Euroopan komission kokoamissa tapaustutkimuksissa One-stop-shops for energy renovations in buildings on dokumentoitu. ”Yhden luukun” peruskorjausohjelma perusteellisiin energiatehokkuuskorjauksiin on verrattavissa siihen, että kävelet autoliikkeeseen ja valitset merkin ja mallin, varusteet ja ulkonäön sekä rahoitus- ja huoltosuunnitelman kerralla. Sovellettuna koko kodin peruskorjauksiin tämä malli antaa asukkaille ja rakennusten omistajille mahdollisuuden määrittää peruskorjaustarpeensa, löytää urakoitsijoita ja hyödyntää useita rahoituslähteitä eri tahoilta, jotta kaikki toimenpiteet ovat saatavilla edullisesti tai ilmaiseksi kelpoisille osallistujille. Heidän vaiheittaisessa oppaassaan Kuinka perustaa integroitu kodin energiaremonttien yhden luukun palvelupiste, Innovate määrittelee yhden luukun palvelupisteen 7 ydinpalvelua: Pitkäaikainen ja kohtuuhintainen asuminen; osallistamisprosessit; räätälöidyt tuotteet; energiatehokkuusremontti ja rahoitussuunnitelma; viestintä- ja markkinointityökalut; prosessin koordinointi; ja tulosten takuu. He määrittelevät myös kolme mahdollista palvelutasoa, jotka ulottuvat fasilitoinnista koordinointiin ja "kaikki sisältyy" -palveluun.

Seuraavassa on esimerkkejä / tapaustutkimuksia esimerkkiä siitä, miten tekninen ratkaisu voi epäonnistua, koska esteiden ja ongelmien välistä yhteyttä ei ole ymmärretty riittävän syvällisesti:

• instituutioiden hitauden ja polkuriippuvuuden: Esimerkiksi siirtyminen älykkääseen (digitaaliseen) sähköverkkoon saattaa aiheuttaa kielteisiä ympäristövaikutuksia, koska tietojen hallintaan tarvitaan laskentatehoa. Siksi on tärkeää pohtia, aiheuttaako tehottomuus vai suuri laskentatehoa vaativa, datapohjainen tehokas verkko enemmän päästöjä. Tähän mennessä ei ole tehty ratkaisevia tutkimuksia, joiden avulla voitaisiin tehdä johtopäätöksiä tällä alalla.
• Kuluttajien hyväksynnän tai omaksumisen puute: Esimerkiksi aktiivisen tai jaetun liikkuvuuden vaihtoehtojen käyttöönottoa voivat haitata kulttuuriset tekijät, kuten se, että autoa pidetään statussymbolina. Autoja pidetään edelleen arvokkaana ja haluttuna omaisuutena. Nämä käsitykset voivat muodostua esteeksi käyttäytymisen muuttumiselle ja haitata kävelyn, pyöräilyn tai jaetun liikkuvuuden yleistymistä.
• Vakiintuneiden toimijoiden markkinavoima ja poliittinen vaikutusvalta: Pääoman saatavuus ja kustannukset: on keskeinen tekijä järjestelmäinnovaatioiden käynnistämisessä. Veropolitiikan tai tukien avulla tehtävien investointikannustimien lisäksi tarvitaan rahoitusalan innovaatioita, joiden avulla voidaan alentaa investointeihin tarvittavan rahoituksen kustannuksia sekä hankkia varoja turvallisemmin ja nopeammin. Esimerkiksi puurakentaminen yhdistettynä kiertotalouslähestymistapaan voi vähentää merkittävästi kaupungin Scope 3 -päästöjä, jotka, vaikka niitä ei vielä säännellä, ovat usein suurin osa kaupungin aiheuttamista päästöistä. Puurakentamisen markkinat on kuitenkin luotava tyhjästä. Kaupungeilla on rooli siirtymän mahdollistamisessa vähentämällä siihen osallistuvien toimijoiden käyttöönottoriskejä.
• Teknologian kehityssuunnat ja lukkiutuminen: Esimerkiksi investoinnit kohdistuvat liian usein liikenteen ja energian perinteisiin infrastruktuureihin, mikä johtuu suurista jo tehtyistä pääomasijoituksista sekä teknologisesta ja institutionaalisesta sidonnaisuudesta.

Kuten edellisissä osioissa on käynyt ilmi, ongelmat, joita kaupungit kohtaavat ilmastonmuutoksen torjumisessa, juontavat juurensa monista monimutkaisista järjestelmistä, jotka koostuvat toisiinsa tiiviisti kietoutuneista eri osatekijöistä – luonnollisista, teknologisista, sosiaalisista, kulttuurisista, suhteisiin liittyvistä ja institutionaalisista. Useimmissa ilmastotoimien lähestymistavoissa yritetään käsitellä tätä monimutkaisuutta jakamalla ongelma pienempiin osiin ja keskittymällä kuhunkin osaan erikseen. Tällöin jäävät usein huomiotta sekä ongelmien väliset yhteydet että niiden taustalla olevat syyt. Siksi NZC Pilottikaupungit -ohjelma lähestyy kaupunkien ilmastohaasteita järjestelmäinnovaatioiden avulla järjestelmän muutosta varten.

Pilottikaupunkeja tuetaan niiden ongelma-alueiden ratkaisemisessa, joilla on suurin potentiaali uusien siirtymäreittien luomiseen. Ne käsittelevät yhden tai useamman päästöalueen (esim. liikenne, energiajärjestelmät, jne.) samalla kun ne tutkivat yhdistelmällisiä muutoksen vipuvarsia (esim. data ja teknologia, hallinto ja politiikka, rahoitus, kulttuuri ja osallistuminen sekä sosiaalinen innovaatio) nimenomaisena tavoitteenaan tunnistaminen läpimurtoja ja käännekohtia. Nämä kokonaisvaltaiset lähestymistavat, joihin liittyy sarja yhdenmukaistettuja toimia, jotka lähes varmasti edellyttävät useiden sidosryhmien välistä yhteistyötä, voivat nimenomaisesti tuottaa sivutuottoja ja käynnistää monia positiivisia muutoksen ketjureaktioita.

Tätä lähestymistapaa kutsutaan ”järjestelmäajatteluksi”: ongelmien ymmärtämiseksi ja analysoimiseksi keskitytään siihen, miten järjestelmän osat liittyvät toisiinsa. Sen tavoitteena on "järjestelmäinnovaatio": koko järjestelmän muutos, jossa monimutkaisia ongelmia ratkaistaan vaikuttamalla useiden muutoksen vipujen väliseen riippuvuussuhteeseen – kuten kapasiteetin ja valmiuksien kehittäminen; kulttuuri, osallistuminen ja sosiaalinen innovaatio; hallinto, politiikka ja sääntely; rahoitus ja liiketoimintamallit; teknologia.

Järjestelmäinnovaatio on ongelmakeskeistä, vie aikaa ja voidaan nähdä siirtymävaiheina. Julkisen politiikan keskeisenä tehtävänä on kartoittaa ja määritellä nämä siirtymäreitit – ja juuri tässä pilottihankkeet auttavat kaupunkeja.

Esimerkkinä moninkertaisista muutoksen ketjureaktioista ovat aurinkoenergian tuet, jotka ovat johtaneet alan kasvuun. Tämä puolestaan on johtanut aurinkoenergian kustannusten nopeaan laskuun ja siten kasvuun – minkä seurauksena aurinkoenergia on nyt historian halvin energiamuoto (Carbon Brief). Läpimurrot voivat viitata myös muutoksen syvän esteen ylittämiseen ja/tai avaamiseen – esimerkiksi siihen, miten kaupunginhallinto on vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa, hallinnoi dataa tai mittaa ohjelmien hyötyjä – ja ne voivat avata lukemattomia muita mahdollisuuksia muutokselle.

Esimerkkejä ja tapaustutkimuksia

Esimerkkejä järjestelmäinnovaatioiden työkaluista ja käytännöistä

• Future Stewards -julkaisussa 10 työkalua järjestelmän muutokseen kohti hiilivapaata maailmaa on lyhyitä kuvauksia erilaisista järjestelmänmuutosmenetelmistä sekä kunkin menetelmän esimerkkitapauksia.
• UNDP on kehittänyt menetelmän, joka perustuu salkkumallin soveltamiseen – sen tuoreessa julkaisussa System Change: A Guidebook for Adopting Portfolio Approaches kuvataan yksityiskohtaisesti hankitut kokemukset ja esitetään esimerkkejä organisaation työstä.
• Ruotsalainen Viable Cities -hanke on tehnyt yhteistyötä 23 kunnan kanssa järjestelmällisen lähestymistavan vakiinnuttamiseksi ilmastosiirtymässä tavoitteenaan saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Viable Cities on ruotsalainen strateginen innovaatio-ohjelma, joka keskittyy siirtymiseen kohti ilmastoneutraaleja ja kestäviä kaupunkeja. Ohjelman tavoitteena on ilmastoneutraalit kaupungit vuoteen 2030 mennessä, joissa kaikilla on hyvä elämä planeetan rajojen puitteissa. Viable Cities toimii katalyyttina uusille yhteistyömuodoille kaupunkien, teollisuuden, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Tavoitteena on muuttaa ruotsalaisten kaupunkien toimintatapoja kansallisten, ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sekä kansainvälisten sitoumusten mukaisesti, jotka liittyvät globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin – Agenda 2030 – ja Pariisin sopimukseen. Ohjelman kesto on 2017–2030, ja sitä toteutetaan Vinnovan, Ruotsin energiaviraston ja Formasin tuella, vastuuviranomaisena toimii Ruotsin energiavirasto.
• OECD:n useita tapaustutkimuksia on saatavilla sen raportin "Systems Innovation: Synthesis Report, joka kattaa kestävän asumisen, saneerauksen, älykaupungit, sähköisen liikenteen, vihreän kasvun, pitkäaikaishoidon ja klusteripolitiikat.
• Eurooppalaisten tapausten lisäksi American Journal of Community Psychology -lehden järjestelmämuutosta käsittelevässä erikoisnumerossa on analysoitu useita esimerkkejä, jotka käsittelevät muun muassa prosessia institutionaalisen rasismin torjumiseksi terveydenhuoltojärjestelmässä; strategia virastojen välisten tiimien jäsenten käyttämien ajattelumallien selvittämiseksi ja muuttamiseksi; pyrkimykset luoda terveysosaava yhteisö HIV/AIDS:n vaivaamassa maaseutuyhteisössä Etelä-Afrikassa; toimintatutkimuspolitiikan toimet poliisilaitoksen kanssa yhteisöpoliisitoiminnan siirtymisen tukemiseksi ja paljon muuta.
• Esittely kiertotalouden alueelliseen käyttöönottoon tähtäävistä kokonaisvaltaisista ratkaisuista

Esimerkkejä siitä, kun järjestelmäinnovaatio-lähestymistapaa ei ole otettu käyttöön

• Klassinen esimerkki on asuntomarkkinat. Hallitukset puuttuvat usein tarjontapuolelle (eli rakentamalla sosiaalista asuntotuotantoa tai helpottamalla pienempien tuloryhmien pääsyä yksityisille markkinoille vuokrasääntelyn avulla), mutta ne puuttuvat myös kysyntäpuolelle finanssi- ja veropolitiikan keinoin edistääkseen omistusasumista, mikä voi johtaa vuokratulojen tavoitteluun ja hintojen kiihdyttämiseen. Tämä puolestaan voi johtaa uusiin tarjontapuolen toimenpiteisiin, joilla on tahattomia seurauksia ja jotka saattavat jättää alkuperäisen ongelman (kohtuuhintaisten asuntojen puute) ratkaisematta sekä luoda uusia ongelmia (asuntokuplat, kaupunkien hajautuminen) (OECD, 2015).

Kaupungin päästötasapainon saavuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa ihmelääkettä. Tämä tarkoittaa, että useiden toimien tarkoituksellinen yhdistelmä on välttämätön tekijä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Pilottihankkeiden tarkoituksena onkin luoda ja toteuttaa toimintakokonaisuuksia, jotka vaikuttavat useisiin muutoksen vipuvarsiin – toisin sanoen, jotka vaikuttavat samanaikaisesti useisiin erillisiin mutta toisiinsa liittyviin ongelman osatekijöihin monien, mutta toisiaan täydentävien toimien kautta. Pilottihankkeet, jotka avaavat polkuja kohti läpimurtoja päästöjen vähentämisessä, ovat sellaisia, jotka käynnistävät useita toisiaan vahvistavia dynamiikoita teknologian, hallinnon ja politiikan, rahoituksen ja liiketoimintamallien, kulttuurin, osallistumisen, sosiaalisen innovaation ja oikeudenmukaisen siirtymän sekä valmiuksien ja kykyjen kehittämisen välillä, jotta muutosta voidaan nopeuttaa yhdellä tai useammalla päästöalueella.

NetZeroCities luokittelee muutoksen vauhdittajat seuraavasti:

• Teknologia: käytännön ongelmien ratkaisemiseen käytettävät välineet, apuohjelmat tai infrastruktuurit, olivatpa ne aineellisia tai aineettomia. Esimerkkejä (luettelo ei ole tyhjentävä): kulkuvälineet, kuten polkupyörät tai junat; tietotekniikka, kuten ohjelmistot, valokaapelit tai tekoäly; energian tuotanto-, varastointi- tai jakelulaitteet; kiinteät energialaitteet, kuten lämpöpumput ja rakennustekniikka.
• Hallinto ja politiikka: ne prosessit, joiden kautta valta siirretään, päätökset tehdään ja säännöt sovitaan, pannaan täytäntöön ja muutetaan, sekä itse säännöt lakien, normien ja määräysten muodossa.
• Rahoitus ja liiketoimintamallit: on se keino, jolla rahoitusta myönnetään, sekä ne tavat, joilla arvonluontia käsitteellistetään ja kuvataan organisaatioissa.
• Kulttuuri, osallistuminen ja sosiaalinen innovaatio: sosiaalinen käyttäytyminen ja normit, mukaan lukien ne, jotka määrittelevät, miten ihmiset yksin tai ryhmässä osallistuvat demokraattiseen päätöksentekoon, sekä keinot, joilla he suunnittelevat ja toteuttavat ratkaisuja yksilöllisen ja yhteisen hyvinvoinnin sekä oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi.
• Kapasiteetin ja valmiuksien kehittäminen: organisaation resurssien (työvoima, laitteet, raha, henkilöstön aika ja energia) sekä osaamisen, tietojen, ajattelutapojen ja toimintatapojen kehittäminen vaikutusten aikaansaamiseksi.

Esimerkkejä ja tapaustutkimuksia

• Jälkiasennus on yksi lupaavista toiminta-alueista päästöjen vähentämisessä, mutta se tuo mukanaan useita haasteita. Teknologia on olemassa, mutta esteitä on edelleen jälkiasennusten taloudellisten kerrannaisvaikutusten hyödyntämisessä liiketoimintamalleissa. Asunnonomistajilla ei usein ole motivaatiota osallistua saneerausohjelmiin, ja laajempien sivutuottojen huomioon ottamisen vaikeus voi tehdä saneerauksesta vähemmän houkuttelevan. Lisäksi toimijoiden koordinointi ja hallintomekanismit, olipa kyse sitten yhteisön visioinnista tai suorituskykysopimuksista, voivat estää prosessin etenemisen. Monet kokeilut käsittelevät vain yhtä näistä esteistä, minkä vuoksi niiden vaikutusta on harvoin onnistuttu laajentamaan. Yhdistyneen kuningaskunnan Green Homes Scheme -ohjelman epäonnistuminen oli tuore esimerkki tämän lähestymistavan rajoituksista. NZC-pilottikaupunkien on toimittava useiden muutoksen vipuvarsien kautta. Saniteettitilojen kunnostuksen tapauksessa tämä tarkoittaisi kokeilemista rahoitus- ja liiketoimintamallitoimenpiteillä, jotka avaavat tien liiketoimintamallin luomiselle, mukaan lukien sivuhyödyt ja kerrannaisvaikutukset, yhdistettynä kulttuuri-, osallistumis- ja sosiaalisen innovaation toimenpiteisiin, jotka toimivat yhdessä asunnonomistajien kanssa hyväksynnän rakentamiseksi ja sitoutumisen luomiseksi kunnostukseen alue- tai kaupunkitasolla.
• Toinen esimerkki, joka on peräisin vuoden 2015 OECD:n raportista systeemisestä innovaatiosta, on se, että ikääntyvät yhteiskunnat voivat johtaa työvoiman vähenemiseen, terveydenhuoltokustannusten nousuun ja veropohjan supistumiseen. Lyhyen aikavälin toimet työvoiman maahanmuuton rajoittamiseksi voivat pitkällä aikavälillä pahentaa ikääntymisen aiheuttamaa työvoiman vähenemistä. Innovaatio ja teknologia ovat selvästi osa ratkaisua, mutta ne eivät sinänsä riitä. Itse asiassa teknologian on kuljettava käsi kädessä muiden muutoksen vauhdittajien kanssa, jotta taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin voidaan vastata, ja niiden toteuttaminen edellyttää täydentäviä innovaatioita organisaatioissa ja instituutioissa sekä kuluttajien ja kansalaisten hyväksyntää.

Sosiaalisella innovaatiolla on monia määritelmiä, mutta pohjimmiltaan se on innovaation muoto, jonka tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia (Murray ym., 2010): tämä tarkoittaa uusien ideoiden, palvelujen ja mallien kehittämistä, joilla vastataan paremmin sosiaalisiin haasteisiin (EU, 2020). Yleisesti ottaen tämä tarkoittaa, että kyseessä on innovaatio, joka on ”sosiaalinen” tavoitteissaan, prosessissaan ja tuloksissaan. Sellaisenaan se tarjoaa kaupungeille mahdollisuuksia:
(1) tarjota ratkaisuja paikallisiin, tyydyttämättömiin sosiaalisiin tarpeisiin;
(2) ottaa järjestelmän toimijat mukaan ratkaisujen yhteissuunnitteluun ja yhteistuotantoon (ja samalla pyrkiä vähentämään innovaatioihin liittyviä riskejä);
(3) tuottaa pitkäaikaisia, myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia useilla tasoilla (maantieteellisesti, haasteiden laajuuden mukaan); ja
(4) edistää – ottamalla useita toimijoita mukaan kehitysprosessiin ja vahvistamalla valmiuksia – kulttuurisia ja toimintatapojen muutoksia, jotka tukevat sellaisten joustavien ja reagoivien innovaatioekosysteemien kehittymistä, jotka kykenevät kokoamaan toimijat ja resurssit yhteisten tavoitteiden ympärille.

Sosiaalinen innovaatio voi olla strateginen voimavara NZC:lle ja Pilottikaupungit Call -hankkeelle seuraavilla tavoilla: Sosiaalisen innovaation lähestymistavat voivat auttaa kaupunkeja ottamaan käyttöön erilaisia osallistavan ja osallistavan kehityksen malleja erityishaasteiden ratkaisemiseksi (ks. City Studio; City Lab Mannheim; Gendered Innovation -hanke) sekä mobilisoimaan ekosysteemin toimijoita Missionin ympärille (ks. paikalliset energiayhteisöt (Missionin Valencia);

Lisäksi ne voivat auttaa luomaan innovaatioille suotuisan toimintaympäristön (valmiudet sitoutumisen kautta; verkostojen mobilisointi haasteiden ratkaisemiseksi) (ks. Superblocks-hanke Vitoria-Gasteizissa (ja Kestävän liikkuvuuden kansalaispact)) sekä tukea olemassa olevien hiilidioksidipäästöjen vähentämisratkaisujen laajentamista ja yleistämistä.

Perustasolla sosiaalinen innovaatio voi edistää yhteiskunnallisten käytäntöjen muuttumista sekä joustavan ja reagoimiskykyisen innovaatioekosysteemin rakentamista osaamisen kehittämisen ja käytännön oppimisen kautta (ks. Viable Cities -ohjelma; Cloughjordanin ekokylä).

Lisäksi pilottikaupunkien hakuprosessissa sosiaalinen innovaatio tarjoaa keinoja alueellisten ja kaupunkien toimijoiden osallistamiseen toimintasuunnitelmaan (esim. suunnittelemalla ja tuottamalla ratkaisupaketin tehtävää varten, joko laajentamalla olemassa olevia ratkaisuja tai kehittämällä uusia) sekä valmiuksien vahvistamiseen uusissa kehitysmallissa ja uusissa menetelmissä ja työkaluissa, jotka ottavat toimijat, erityisesti edunsaajat, mukaan ratkaisujen kehittämiseen ja niiden toteuttamiseen.

Sukupuolinäkökulma: Vuonna 2020 Euroopan komissio julkaisi raportin "Gendered Innovation 2" -raportin, joka käsittelee inklusiivisen analyysin merkitystä tutkimukselle ja innovoinnille. Julkaisu sisältää määritelmät termeille ja menetelmille, jotka liittyvät sukupuoleen, sukupuolittuneisuuteen ja risteävään analyysiin, sekä tarjoaa monialaisia tapaustutkimuksia, jotka osoittavat, kuinka sukupuolinäkökulma voidaan integroida eri tutkimus- ja innovaatioaloille, mukaan lukien ilmastonmuutos ja kaupunkisuunnittelu. Euroopan komission osarahoittama Gendered Innovation -projekti on myös laatinut tarkistuslistoja, jotka tukevat osallistavaa insinööritaidetta, kaupunkisuunnittelua ja -muotoilua sekä menetelmiä innovaatioprosessien suunnitteluun.

Esimerkkejä ja tapaustutkimuksia

• City Lab Bristol
• Nappi Naapuri
• Real Junk Food Berlin
• Pariisi 15 minuutissa (Klikkaa tästä nähdäksesi konseptikortin)
• Cloughjordanin ekokylä
• Bolognan kansalaispaktit (Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja osallistavasta budjetista.)
• City Studio
• City Lab Mannheim
• Paikalliset energiayhteisöt (Missions Valencia)
• Superkorttelit Vitoria-Gasteizissa (ja Kestävän liikkuvuuden kansalaispact)
• Viable Cities -ohjelma
• Gendered Innovation -hanke

Resurssit ja/tai tulevat alustan resurssit/palvelut, joihin kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota

• NZC:n sosiaalisen innovaation pikaluettavat
• NZC:n sosiaalisen innovaation video
• NZC:n tietopankki
• Sosiaalisen innovaation oppimateriaalit (MOOC)
• Siscode Learning Hub

Ilmastonmuutos on monimutkainen ja vaikeasti ratkaistava ongelma, joka ulottuu poliittisten syklien ja maiden rajojen yli ja etenee pitkällä aikavälillä. Ilmastokriisi on sekä koetinkivi demokratioidemme kestävyydelle että tilaisuus, jossa merkittävien haasteiden keskellä voimme uudistaa demokratioitamme vastaamaan nykyisiin tarpeisiimme ja teknologisiin mahdollisuuksiimme. Tulevien haasteiden laajuutta vastaavat tehokkaat toimet edellyttävät entistä demokraattisempaa, yhteistyökykyisempää ja kollektiivisesti toimintakeskeisempää toimintaa. Pelkästään teknologinen kehitys ei riitä, vaan tarvitaan myös ratkaisuja, joilla on konkreettisia vaikutuksia ihmisten arkeen ja jotka eivät jätä ketään jälkeen.

Ilmastokriisi edellyttää järjestelmätason muutosta yhteiskunnassa ja kaupungeissamme. Tämä edellyttää, että muutokseen osallistuu laajempi toimijajoukko, johon kuuluvat kaupunkilaiset, yritykset, innovaatioalan toimijat (kuten yliopistot ja muut tutkimus-, kehitys- ja innovaatioalan toimijat), kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta, eikä pelkästään paikallishallinto.

Seuraavat ”Toimintakyky” -otsikon alla olevat kohdat ovat luonteeltaan kaikki saman aiheen muunnelmia: kriittisen massan luominen osallistumisen ja yhteistyön avulla merkittävän ja kestävän muutoksen aikaansaamiseksi.

Yhteistyö kaupungin hallinnon sisällä on ratkaisevan tärkeää. Ilmastosiirtymä koskee kaikkia hallinnonaloja: asumista, liikennettä, terveydenhuoltoa, koulutusta, kaupunkisuunnittelua, energiaa ja taloutta. Kun ilmastosiirtymä nähdään ensisijaisesti ympäristötiimin vastuualueena, sen edistämisessä on usein vaikeuksia. Vahvojen, poikittaisten tiimien rakentaminen, joilla on kyky vaikuttaa politiikkaan ja käyttää budjetteja eri hallinnonaloilla, on keskeinen menestystekijä.

Yhteistyö ei kuitenkaan saisi rajoittua kunnan rajojen sisälle – myös muiden tahojen on voitava osallistua siihen. Monet muut toimijat, kuten sairaalat, yliopistot, koulut, yksityiset yritykset (sekä suuryritykset että pk-yritykset) ja kansalaisyhteiskunta, voivat tukea missiota muuttamalla politiikkaansa ja rahankäyttötapojaan. Organisaatiorajat ylittävien tiimien perustaminen, jotka yhdessä edistävät missiota, auttaa kaupungin hallintoa vauhdittamaan työtään. On myös tärkeää katsoa ylöspäin sekä ulospäin – luoda yhteyksiä alue- ja kansallisiin hallintoihin vahvojen monitasoisten hallintokumppanuuksien luomiseksi.

Lopuksi kaupunkien on toimittava kokeilevasti ja iteratiivisesti. Niiden ratkaistavat ongelmat ovat monimutkaisia ja rajat ovat hämärät. Yritykset ratkaista niitä johtavat väistämättä järjestelmän sisäisiin reaktioihin. Perinteisen ”analysoi, suunnittele, toteuta” -mallin noudattaminen sisältää riskin, että kaupungit sijoittavat sekä aikaa että rahaa ratkaisuihin, jotka eivät ole toteuttamiskelpoisia käytännön olosuhteissa. Sen sijaan refleksiivinen ”suunnittele, testaa, toista” -lähestymistapa hallintoon auttaa rakentamaan luottamusta valittuun suuntaan ja antaa muille mahdollisuuden muokata työtä sen edetessä. Siksi oppimisen nopeuttaminen on noussut niin tärkeäksi siirtymän ajuriksi (esimerkiksi Viable Cities -lähestymistavassa). Jos niitä ei vielä ole, kaupunkien on luotava prosesseja, joilla pienistä kokeiluista saadaan nopeasti oppeja ja joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Yhteenveto: Kysymyksiä, joita kannattaa pohtia – Hallinto ja osallistavat toimintamallit

• Missä määrin olet avoin paikallishallinnon toimintatapojen muuttamiselle?
• Kenelle tämä toimintatapa tai prosessi tulisi avata?
• Miten tämä osallistuminen toteutuu? Mitkä viralliset ja/tai epäviralliset rakenteet tukevat tätä osallistumista?
• Mitä resursseja, rakenteita, prosesseja jne. tarvitaan, jotta tämä onnistuu?
• Onko sinulla aiempaa kokemusta tällaisista menetelmistä tai prosesseista?

Jokainen pilottikaupunki muodostaa oman muutoskoalitionsa sen mukaan, millaista pilottitoimintaa se toteuttaa – mukaan lukien keskeiset sidosryhmät, vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt ja kansalaisryhmät, ekosysteemien avaintoimijat sekä toteutus- ja täytäntöönpanokumppanit. Analysoimalla haasteen, johon kaupunki on päättänyt puuttua, kaupungit voivat käyttää järjestelmäkartoitusta tunnistaakseen toimijat, kaupungin palvelut ja prosessit (eli arvoketjut) sekä määrittääkseen, ketkä tahot kaupungin on otettava mukaan ja kenen kanssa muutosta edistävä koalitio on muodostettava. Esimerkkejä ja tapaustutkimuksia
Maailmanlaajuisesti on organisaatioita, jotka kehittävät yhteistyömalleja ja muodostavat ilmastoratkaisujen edistämiseen tähtääviä liittoutumia kaupunkien hallintojen, paikallisten yritysten, innovaatioekosysteemien ja kansalaisten välille.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä:

• Leuven 2030
• Valencia Mission
• Glasgowin kaupunkialue (Glasgow Green Deal)
• Climate Lab Wienissä
• Boston Green Ribbon Foundation
• San Franciscon ilmastomuutosta käsittelevä yritysneuvosto
• C40 City Business Climate Alliance
• Vancouverin vihreän talouden malli
• Helsinki Smart & Clean -säätiö

Monet kaupungit ovat ottaneet mukaan laajan joukon sidosryhmiä laatiessaan etenemissuunnitelmaa kohti kestävämpää tulevaisuutta; esimerkiksi Lontoon kiertotalouden etenemissuunnitelma

Demokraattinen päätöksenteko ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kunnianhimoisimmat kaupungit voivat saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä ja Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Siksi on olennaisen tärkeää, että kaupungit sitouttavat kansalaiset ja kaupunkien sidosryhmät merkitykselliseen ja osallistavaan toimintaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on haastaa ja innostaa kaupunkeja miettimään uudelleen kansalaisten osallistumisen roolia niiden matkalla kohti ilmastoneutraaliutta. Jotta kaupungit voisivat siirtyä kohti ilmastoneutraaliutta, on yhdistettävä monipuolisia ja toisinaan vastakkaisiakin näkemyksiä, tietoa ja käytäntöjä, jotta voidaan saavuttaa syvällisempi ymmärrys kaupunkijärjestelmistä ja hyödyntää kaupunkien olemassa olevia vahvuuksia. Demokratian elinvoiman lisääminen, osallistava osallistuminen kunnallisiin prosesseihin sekä sektorien välinen viestintä ja yhteistyö voivat johtaa parempaan päätöksentekoon, vastuullisuuteen ja sivutuottoihin. Tämä saattaa edellyttää investointeja tätä tukeviin puitteisiin, taitoihin ja instituutioihin. Monien kaupunkien toimien ja politiikkojen tehokkuus riippuu kansalaisten ja yhteisöjen reaktioista. Jos kansalaiset ja muut kaupunkien sidosryhmät kokevat, ettei heitä ole otettu asianmukaisesti mukaan tai että heillä ei ole vaikutusvaltaa elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin, he voivat menettää motivaationsa ja vetäytyä osallistumasta mihinkään toimenpiteisiin. Sen sijaan kun kansalaiset osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon ja toteutukseen, se muuttaa sekä heidän näkemystään näistä prosesseista – mikä voi johtaa suurempaan legitiimiyteen – että heidän suhdettaan kaupunkiin. Tämä lähestymistapa on todennäköisemmin kansalaisten mielissä ja sydämissä, ja se edistää tarvittavaa käyttäytymisen muutosta järjestelmän kaikissa osissa, koska prosessit ja niiden tulokset luodaan yhdessä ja niihin luotetaan. Tämä luo vahvoja, elinvoimaisia ja terveempiä yhteisöjä, jotka pystyvät vastaamaan haasteisiin suoraan.

NZC-pilottikaupunkiohjelman toteuttaminen tarjoaa hyvän tilaisuuden ottaa kansalaiset ja kaupunkien sidosryhmät mukaan toimintaan, testata ja oppia heidän lähestymistavoistaan sekä uusista demokraattisista innovaatioista, ja parantaa ja vahvistaa osallistumiskulttuuria kaupungissa. Kestävä muutos edellyttää demokraattisia lähestymistapoja, jotka ovat ihmiskeskeisiä, sitoutuneita yhteisön ja ilmaston kestävyyteen ja vastaavat paikallisiin olosuhteisiin. Yhteisön ääni ja tieto, jotka yhdistyvät yhteistyön kautta, joka syntyy paitsi ylhäältä alas myös alhaalta ylös, on oltava hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan toimien perustana. Tarvittaessa olisi edistettävä osallistavia lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon sosiaalisten ryhmien – kuten etnisen taustan, iän tai vammaisuuden – risteyskohdat sekä sukupuolinäkökulman merkitys.
Seuraavassa on muutamia esimerkkejä:

• Lisboa Participa | Vihreä osallistava budjetointi Lissabonissa
  Osallistava budjetointi (PB) antaa yhteisöille mahdollisuuden vaikuttaa kaupungin budjettiin ja menoihin. PB:tä voidaan yhdistää
  pohdinta sen varmistamiseksi, että
  vankka ja osallistava prosessi. Menetelmä kehitettiin Latinalaisessa Amerikassa, ja sen tavoitteena on vahvistaa yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia ja valtaa hallita julkisia menoja. Osallistavaa budjetointia on toteutettu ympäri maailmaa. Lissabonissa sen aloitti kaupunginvaltuusto, ja se on ollut käytössä jo useita vuosia. Osallistavan budjetoinnin etuja ovat yhteisöllisyyden vahvistuminen ja luottamuksen kasvu kaupungin hallintoa kohtaan, kun yhteisö saa päättää menoista. Osallistava budjetointi ei kuitenkaan sovellu kovin hyvin pitkäaikaisten tai monimutkaisten kysymysten käsittelyyn, sillä siinä keskitytään yleensä lyhytaikaisiin hankkeisiin. Viime vuosina joitakin osallistavan budjetoinnin prosesseja on kritisoitu siitä, että
  menettivät keskittymisensä voimaannuttamiseen. Lisäksi,
  Kaupunkitason PB-toimintaa saattaa rajoittaa budjettien valtakunnallinen hallinta.
  https://op.lisboapartici
• Visio Skotlannille | Miten suositukset voivat muokata tulevaisuuttamme | Skotlannin ilmastokokous Osana Skotlannin ilmastokokousta osallistujien tulevaisuudenvisioita herätettiin eloon tarinankerronnan ja kertomusten rakentamisen avulla. Tavoitteena oli tuoda kansalaisten kokoukselle laatimat suositusluonnokset konkreettisesti esille suurelle yleisölle sekä havainnollistaa pidemmän aikavälin poliittisia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia ihmisten elämään. Visio Skotlannille | Miten suositukset voivat muokata tulevaisuuttamme | Skotlannin ilmastokokous
• Yhteisölähtöinen teknologian arviointi | Teknokratian ja algoritmokratian torjuminen
  Osallistavat lähestymistavat teknologian arviointiin perustavat prosessin niiden ihmisten elettyihin kokemuksiin, joihin teknologia vaikuttaa eniten, ja toimivat symbioottisesti asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, jotka yleensä hallitsevat teknologian arviointia. Tässä lähestymistavassa tunnustetaan, että asiantuntijat eivät pysty yksin ratkaisemaan monimutkaisia teknologisia kysymyksiä ja että kansalaiset ja yhteisöt antavat tärkeän panoksen asiantuntijavetoisien lähestymistapojen demokratisointiin.
  Tanskan teknologianeuvosto oli tämän lähestymistavan edelläkävijä jo 1960-luvulla. Osallistavat lähestymistavat teknologian arviointiin tukevat uusien teknologioiden pitkän aikavälin elinkelpoisuutta varmistamalla, että
  niiden vaikutuksia arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja demokraattisesti, ja että uusien ja merkittävien teknologioiden käyttöönottoa edeltää riittävä julkinen keskustelu. Tällä hetkellä kuitenkin,
  Teknologia-arviointeja hallitsevat asiantuntijat ja teollisuuden omat edut.
  EXP8 | Taistelu algokratiaa vastaan: Tarve uusille osallistaville lähestymistavoille teknologian arvioinnissa.

Hallinto ja osallistavat toimintamallit
Hyviä esimerkkitapauksia aiheesta ”yhteisöt ja ilmastonmuutos” löytyy täältä

Resurssit ja/tai tulevat alustan resurssit/palvelut, joihin kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota

• NZC:n kansalaiset ja kaupunkien sidosryhmät Pikaopas
• NZC:n kansalaisten ja kaupunkien sidosryhmien video
• Menetelmien ekosysteemi sekä kansalaisten ja kaupunkien sidosryhmien osallistumista ja demokraattisia innovaatioita koskevat tapaustutkimukset
• Toimintapohjainen oppimisohjelma
• Kansalaisympäristön kartoitustyökalu
• Johdonmukainen kokemus kaupungin kanssa

Kohdekaupungeilla on huomattava pääomatarve sekä muutosprosessien rahoittamiseen että hankkeiden toteuttamiseen, ja tässä hyödynnetään sekä julkisia että yksityisiä resursseja. Niiden menestys riippuu näiden resurssien tunnistamisesta ja hankkimisesta. Tarpeisiin kuuluu riittävä rahoitus sellaisten hankkeiden ja hankekokonaisuuksien kehittämiseksi, joilla voidaan saavuttaa ilmastoneutraalius, sekä julkisen ja yksityisen pääoman hankkiminen ja hankkeiden rahoittaminen niiden tarpeiden mukaisesti. Ne tulevat todennäköisesti tarvitsemaan monenlaisia resursseja, olipa kyse sitten julkisen sektorin yhteisrahoituksesta, yksityisen sektorin rahoituksesta, julkisen ja yksityisen sektorin budjettien uudelleenohjauksesta, hyväntekeväisyysrahoituksesta tai paikallisten vastuunkantajien (esim. yleishyödyllisten yritysten) rahoituksesta.

Missiokaupungit laatii ”investointisuunnitelmia” osana Kaupungin ilmastosopimus (CCC) -prosessia. Huomautamme, että suunnitelmien piiriin kuuluvat paitsi investointitoimet myös pääoman koko kirjo – rahoitus sekä julkinen ja yksityinen pääoma hankkeiden rahoittamiseen

Nämä suunnitelmat perustuvat rakenteeseen, joka koostuu useista osista:

• Arvioidaan ilmastoneutraaliuteen siirtymiseen vuoteen 2030 mennessä tarvittava kokonaispääoma;
• arvioida ja vastata keskeisten toimijoiden, kuten kaupunkien ja alueiden hallintojen johtajien ja henkilöstön, keskeisten sidosryhmien, pääomamarkkinoiden toimijoiden sekä kansalaisten, resurssi- ja toimintakykyvaatimuksiin;
• ymmärtää, millaiset toimet edellyttävät mitäkin pääomamuotoja ja rahoitusmekanismeja;
• Luodaan suotuisa ympäristö laajamittaiselle pääoman muodostamiselle ja hyödyntämiselle, joka kattaa tietojen tarkastelun ja tarpeiden arvioinnin, ilmasto- ja muut asiaan liittyvät politiikat (kaupunkitasolla, alueellisella tasolla ja kansallisella tasolla), sopivien ja välttämättömien pääomarakenteiden huomioon ottamisen sekä pääoma- ja rahoitusriskien analysoinnin ja niiden hallintastrategiat;
• Luodaan vankat mekanismit pääoman ja rahoituksen hallinnointia sekä vaikutusten seurantaa varten, jotka ovat yhdenmukaisia laajemman Mission-vaikutuskehyksen kanssa, jotta varmistetaan kaikkien toimijoiden läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus sekä vältetään ”vihreän pesun” riskit.

Missiokaupungit -Investointisuunnitelma esitetään erittely pääomatarpeista, jotka liittyvät vaikutuspolkuihin ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Siinä kuvataan useita riskejä, jotka voivat vaikuttaa rahoituksen kohdentamiseen tarvittavien hiilestä irtautumistoimien tukemiseksi, ja autetaan tunnistamaan toimenpiteitä ja vaatimuksia, jotka edistävät eri pääomalähteiden virtausta. Näihin toimiin kuuluvat laajamittaisten toimien mahdollistavat politiikan muutokset, tehokkaiden institutionaalisten järjestelyjen, kuten erityisten kaupunkirahastojen, suunnittelu sekä toimenpiteet riskien rajoittamiseksi ja hallitsemiseksi kaikissa julkisissa ja yksityisissä pääomalähteissä. Erityisesti Pilottikaupunki -ohjelma tarjoaa kaupungeille tukea seuraavilla aloilla:

• Politiikan johdonmukaisuuden vahvistaminen pääoman tehokkaaksi mobilisoimiseksi
• Tarvittavien pääomarakenteiden määrittäminen ja toteuttaminen kaupunkitasolla (tai alueellisella/kansallisella tasolla) eri rahoituslähteiden järjestämiseksi
• Kehitetään kaupunkien valmiuksia käyttää pääomaa tehokkaasti monenlaisten tarpeiden mukaisesti

Seuranta, arviointi ja oppiminen (MEL) NZC-pilottikaupungeissa ovat toisiinsa liittyviä toimia, jotka tukevat ilmastoneutraaliuden saavuttamisen edistymisen mittaamista kunkin pilottitoiminnan kautta sekä luovat synergiaetuja pilottikaupunkien välille vaikutuksista saatujen yhteisten oppien pohjalta. Seuranta liittyy kvantitatiivisten indikaattoreiden kehittämiseen ja soveltamiseen, jotta voidaan seurata ja analysoida kaupunkien edistymistä kohti suoria vaikutuksia (kuten nollanettopäästöt kasvihuonekaasupäästöissä) ja epäsuoria vaikutuksia (oheishyötyjä), sekä tietojenkeruutyökalujen ja infrastruktuurin perustamiseen, hallintaan ja ylläpitoon. Arviointi tarkoittaa seurantatietojen analysointia ja arviointia asetettujen tavoitteiden, päämäärien ja vertailuarvojen suhteen, tavoitteena määrittää, missä määrin kriittiset välitavoitteet, välitulokset ja lopulliset vaikutukset on saavutettu. Oppiminen tarkoittaa jäsenneltyä ja jatkuvaa tilannekatsauksen ja yhteenvedon prosessia, jonka avulla tuotetaan reaaliaikaisia oivalluksia, jotka auttavat kaupunkeja ymmärtämään, mitkä ratkaisut toimivat, missä tilanteissa, kenelle ja miksi. Näin toimimalla nämä toimet tuottavat näyttöä ja tietoa, jotka mahdollistavat reflektiivisen hallinnon ja toimintatapojen korjaamisen tai hienosäätämisen. Lopuksi MEL on olennaisen tärkeää pilottitoimien skaalautuvuudelle ja siirrettävyydelle useiden ilmastoneutraalisuuden osa-alueiden ja kaupunkikontekstien välillä NZC:n sisällä.

Kaupunkien on haastavaa varmistaa, että NZC-pilottihankkeiden moniulotteiset ja systeemiset vaikutukset otetaan huomioon jo varhaisessa vaiheessa ja että myöhemmistä toimista saadut oppimiskokemukset kerätään, mitataan ja hyödynnetään jatkuvasti MEL-prosesseissa. Tehtävä vaikeutuu entisestään, kun ilmastoneutraaliuden odotettujen muutosten ennustetaan tapahtuvan epälineaaristen ja monimutkaisten polkujen kautta. Tähän vastatakseen kaupunkien ymmärryksen ja selkeyden lisääminen niiden odotettujen ”vaikutuspolkujen” suhteen kehittyvänä prosessina auttaa kaupunkeja ottamaan MEL-prosessinsa tehokkaasti käyttöön sekä kvantitatiivisten että kvalitatiivisten indikaattoreiden avulla.

Pilottikaupunkeja tuetaan niiden vaikutusten vaikutusketjujen selkeässä määrittelyssä niiden vaikutuslogiikan tai muutostheorian (TOC) avulla, jotta voidaan tuoda esiin ne keskeiset mekanismit, joiden kautta positiivisia vaikutuksia syntyy ajan kuluessa. Nämä vaikutuslogiikat ja muutostarinat yhdistävät pilottikaupunkien ehdottamat toimet lyhyen ja keskipitkän aikavälin muutoksiin, jotka ovat havaittavissa ja mitattavissa ja jotka ovat edeltäjiä myöhemmille pitkän aikavälin vaikutuksille, jotka muuttavat kaupunkien järjestelmiä.

Esimerkkejä ja tapaustutkimuksia

• GPC: Yhteisötason kasvihuonekaasupäästöjä koskeva maailmanlaajuinen protokolla Emissions (GPC) edellyttää, että kaupungit mittaavat ja julkaisevat kattavan kasvihuonekaasuinventaarion käyttäen kahta erillistä mutta toisiaan täydentävää lähestymistapaa. Toinen lähestymistapa kattaa sekä tuotanto- että kulutustoiminnasta aiheutuvat päästöt, jotka syntyvät kaupungin rajojen sisällä, mukaan lukien osa kaupungin rajojen ulkopuolella syntyvistä päästöistä. Toinen luokittelee kaikki päästöt ”laajuuksiin” sen mukaan, missä ne fyysisesti syntyvät. Tämä lähestymistapa edellyttää kaupungin rajojen sisällä fyysisesti syntyvien päästöjen erillistä kirjanpitoa useiden kaupunkien inventaarioiden yhdistämiseksi, jotta vältetään päällekkäislaskenta. Laajuuksien viitekehys auttaa erottamaan kaupungin sisällä fyysisesti syntyvät päästöt (laajuus 1) kaupungin ulkopuolella syntyvistä päästöistä (laajuus 3) sekä sähkö-, höyry- ja/tai lämmitys-/jäähdytysenergian käytöstä, jota toimitetaan verkostoista, jotka voivat ylittää tai olla ylittämättä kaupungin rajat (laajuus 2).
• Kaupunginjohtajien sopimus -aloite: Tämä menetelmällinen lähestymistapa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaan raportointiin (mukaan lukien paikallinen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta) on luonteeltaan kokonaisvaltainen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta tämä lähestymistapa auttaa paikallisviranomaisia ottamaan huomioon kaikki alueensa eri kuluttajat. Menetelmä koskee integroitua ja osallistavaa ilmasto- ja kestävän energian suunnittelua, jossa paikallisilla sidosryhmillä on aktiivinen rooli.
• Oppiminen/merkityksen muodostaminen menetelmät: EIT Climate-KIC:n rahoittamien hankkeiden, kuten MOTION-projektin ja Deep Demonstrations -hankkeen, kautta on kehitetty ja otettu käyttöön innovatiivisia MEL-prosesseja, jotka ovat tuoneet reaaliaikaiset oppimis- ja merkityksenmuodostusprosessit käytäntöön EU:n kaupunkien kanssa ja luoneet nopeita arviointikierroksia useilla aloilla, keskittyen nimenomaan systeemiseen muutokseen

Resurssit ja/tai tulevat alustan resurssit/palvelut, joihin kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota

• NZC Seuranta, arviointi ja oppiminen (MEL) Viitekehys perustuu kaupunkien esiin tuomiin MEL-tarpeisiin, CCC:n puite-ehdoihin, JRC:n suosituksiin sekä laajemman Mission-hankkeen täytäntöönpanon seurantatarpeisiin. MEL-viitekehys perustuu kattavaan kokoelmaan olemassa olevia menetelmiä, käytettävissä olevia työkaluja ja viitekehyksiä, joita kaupungit tällä hetkellä käyttävät käytännössä. Sen avulla kehitetään keskeisiä indikaattorijoukkoja, mittaus- ja raportointiprosesseja NZC:n täytäntöönpanon arviointia varten ja laajemmin ottaen Missionin suorituskyvyn arviointia varten (katso alla oleva kuva, jossa esitetään viitekehyksen keskeiset osat).

• NZC:n TOC ja TOC-resurssit (Canvas, työkalupakki) tukee MEL-toimien laajuuden määrittelyä tarjoamalla valikoiman odotettuja tuloksia ja vaikutuksia (sekä suoria että sivutuottoja), jotta voidaan kriittisesti arvioida perustelut päästöalueiden ja vaikutuskeinojen kokonaisuuden keskeisille tuloksille. Kaupungit voisivat arvioida, miten pilottitoimet edistävät suunniteltuja tuloksia ja miten niitä tukee olemassa oleva näyttö mittareiden ja indikaattoreiden muodossa. Tämä vaihe auttaa myös valitsemaan mitattavat asiat suunnitellun muutoksen perusteella, määrittämään oikean näytön sekä arvioimaan näyttöaukkoja ja sitä, miten näitä aukkoja voitaisiin mahdollisesti korjata NZC MEL -viitekehyksen avulla (katso kuva alla).

• MEL-palvelun ominaisuudet portaalissa: MEL-viitekehys tukee pilottikaupunkeja myös niiden toteutuksesta saatavien suorien ja oheishyötyjen sekä välitulosten ja pitkän aikavälin vaikutusten mittaamisessa. Lisäksi nämä arviointitiedot integroidaan NZC-portaaliin, jotta voidaan visualisoida koko kaupunkia ja eri aloja koskeva edistys, koota tiedot yhteen ja verrata niitä kaupunkien päästövähennyspotentiaaliin sekä luoda käyttöliittymä, jonka avulla määritellään edistymisen seurannan raportointikäytännöt.

Suorat vaikutukset ja välilliset vaikutukset (lisäedut ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteet):
NZC-pilottikaupunkien osalta lisäedut tarkoitetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai siihen sopeutumiseen tähtäävien toimien lisävaikutuksia tai myönteisiä sivuvaikutuksia, jotka ovat olennainen osa näitä toimia. Näiden vaikutusten voidaan odottaa toteutuvan lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä pilottitoimien toteuttamisen kautta, riippuen kohdealueista ja kaupunkien suunnittelemista ratkaisuista. Esimerkiksi vähähiilisten ja aktiivisten liikkumisratkaisujen tiedetään vaikuttavan myönteisesti kansanterveyteen ja hyvinvointiin. Samalla jotkin ilmastotoimet voivat myös johtaa kielteisiin seurauksiin tai kompromisseihin, joita on vältettävä. Esimerkiksi biomassalähteistä peräisin olevan energian tuotannon tai lämmityksen lisääminen voi vaikuttaa kielteisesti paikalliseen ilmanlaatuun ja alueelliseen biodiversiteettiin. Tällaiset toimien kielteiset vaikutukset muihin sektoreihin on kuvattu EU:n taksonomia-asetuksessa (17 artikla) ”ei aiheuta merkittävää haittaa” (DNSH) -periaatteina, ja niitä sovelletaan ympäristötavoitteisiin ja vastaaviin toimiin. Nämä periaatteet ohjaavat myös NZC:n teknologisten ratkaisujen ja palvelujen taksonomiaa sekä vastaavia tietokantoja ja tietosivuja, jotka ovat saatavilla NZC-portaalissa. Sivuvaikutukset voidaan luokitella myös suoriin ja epäsuoriin sen mukaan, kuinka läheisesti ne liittyvät toimenpiteen lopputulokseen. Esimerkiksi ilmanlaadun parantuminen uusiutuvan energian käytön ansiosta (typpioksidipäästöjen ja hiukkaspitoisuuksien väheneminen) on suora sivuvaikutus, kun taas siihen liittyvät sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähenemiset ovat ilmanlaadun parantumisesta johtuvia epäsuoria sivuvaikutuksia. Siksi selkeä ja kattava ymmärrys mahdollisista oheishyödyistä ja niiden keskinäisistä yhteyksistä auttaa kaupunkeja tunnistamaan laajan kirjon välillisiä vaikutuksia ja kompromisseja niiden erityisissä toimissa. Lisäksi on tärkeää miettiä etukäteen, mitä tietoja tarvitaan oheishyötyjen ja vaikutusten arvioimiseksi, ja sisällyttää ehdotettujen pilottitoimien seuranta-, arviointi- ja oppimistoimintaan (MEL) tietojenkeruumenetelmä.

Seuraavassa osiossa esitetään kattava (mutta ei tyhjentävä) luettelo oheishyödyistä ja niiden aihepiirikohtaisesta luokittelusta, joita pilottikaupunkien on syytä ottaa huomioon kehittäessään toimintaohjelmiaan
Eri teemakohtaisten toimien mahdollisten vaikutusten, sivutuottojen, synergioiden ja riskien kartoittaminen on alkanut. Kartoitus kattaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen/sietokyvyn, ympäristön (vesi, maa ja ekosysteemit), elintarvikkeiden saatavuuden ja tuotannon sekä sosioekonomiset ja terveyteen liittyvät sivutuotot, ja sen tavoitteena on varmistaa toimialojen välinen integrointi. Tunnustamme kuitenkin, että nämä yhteydet ovat monimutkaisia sekä käsitteellisen ymmärryksen että käytännön ja toteutuksen kontekstuaalisten näkökohtien kannalta. Näitä keskinäisiä riippuvuussuhteita analysoidaan myöhemmin syvällisemmin ja esitellään tulevissa NZC-tuloksissa, kuten NZC:n vaikutuslogiikassa (muutoksen teoria), MEL-resursseissa, päästötietojen raportointimekanismeissa, teknologisten ratkaisujen ja käyttöönoton esteiden analyysissä sekä muissa asiaankuuluvissa projektin työpaketeissa. Alla oleva taulukko tarjoaa yleiskatsauksen laajasta valikoimasta suoria ja epäsuoria hyötyjä sekä niiden luokittelusta, jota NZC:ssä pidetään lähtökohtana palveluiden ja ratkaisujen suunnittelussa sekä MEL-toiminnassa.

	Vaikutukset (mukaan lukien oheishyödyt) ja vaikutusluokat
Suorat vaikutukset	Ilmastoneutraalius
	Ilmastonmuutoksen hillitseminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden parantaminen tai saneerausaste (kaukolämpö mukaan lukien) Energiantarpeen, -tarpeiden tai -kulutuksen väheneminen Puhtaan, luotettavan ja kohtuuhintaisen energian saatavuuden parantaminen Energiaköyhyyden vähentäminen Liikenteen siirtyminen yhä enemmän joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn Yksityisautojen osuus liikenteessä on pienentynyt Vähähiilisten ajoneuvojen yleistyminen yksityis-, rahti- ja joukkoliikenteessä (sähköautot, sähköpyörät, vetykäyttöiset ajoneuvot jne.)
	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Hiilen sitomisen lisääminen (esim. luonnonperäisten ratkaisujen avulla) Kaupunkien infrastruktuurin vakauden parantaminen Luonnonkatastrofien tai ilmastokatastrofien aiheuttaman riskin väheneminen Parempi varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamaan epävarmuuteen
Välilliset vaikutukset	Kansanterveys ja ympäristövaikutukset Parempi ilmanlaatu Melusaasteen vähentäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Lämpösaarekeilmiön lieventäminen Parempi fyysinen ja henkinen hyvinvointi Parannettu elinvoimaisuus, vetovoima ja esteettisyys (EU:n uusien Bauhaus-tavoitteiden mukaisesti) Liikunnan lisääminen ja aktiivinen elämäntapa Oikeudenmukainen ja kohtuuhintainen pääsy asuntomarkkinoille
	Sosiaalinen osallisuus, demokratia ja kulttuuriset vaikutukset Kansalaisten ja yhteisöjen osallistumisen sekä osallistumiseen ja sitoutumiseen liittyvien sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, sukupuolten tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen demokraattisten instituutioiden toiminnan tehostaminen Sosiaalisten kysymysten parempi ymmärtäminen Työpaikkojen ja työllistymismahdollisuuksien sekä osaamisen kehittämismahdollisuuksien parantaminen Tiedon saatavuuden parantaminen, tietoisuuden lisääminen ja käyttäytymisen muuttaminen
	Taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja innovaatioinvestointien lisääminen Tulevaisuuden huolto- ja investointikustannusten aleneminen Ammattitaitoa vaativien työpaikkojen määrän ja työllisyysasteen kasvu Talouden kasvun vauhdittaminen (työpaikkojen laatu, kestävät toimitusketjut jne.) Luonnonpääoman taloudellisen tuoton kasvu Teknologian valmiusasteen ja käyttöönoton vauhdin kasvu Paikallinen taloudellinen toiminta ja globaalit yhteydet Paikallisen yrittäjyyden ja paikallisten yritysten/yrityshankkeiden lisääntyminen Paikallisten yritysten ja hankkeiden näkyvyyden lisääminen sekä osaamisen ja teknologian siirto Uusien talousmallien, kuten lähitalouden ja jakamistalouden, valtavirtaistaminen
	Resurssitehokkuuden vaikutukset Jätehuollon parantaminen ja tehokkuuden lisääminen Materiaalikierron ja kiertotalouden laajempi käyttöönotto Veden laadun parantuminen Vedenhallintaprosessin parantaminen ja toteutus Kestävät ja kriisinkestävät elintarviketuotanto- ja jakelujärjestelmät Ruokahävikin vähentäminen Paikallisesti tuotetun ruoan tuotannon ja kulutuksen lisääminen Parannetut maankäytön hallintakäytännöt (liittyen luonnon monimuotoisuuteen)
	Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Kaupunkimetsänhoidon ja istutusten lisääminen sekä kasvien terveyden parantaminen Pienempi haitallinen ekologinen jalanjälki Lisääntynyt määrä ei-invasiivisia lajeja ja pölyttäjiä Maaperän terveyden parantaminen Sairausepidemian tai pandemian riskin pienentyminen Ekologisen tietoisuuden lisääntyminen Elinympäristöjen yhteyksien parantaminen Luonnon ennallistamisen tehostaminen

Resurssit ja/tai tulevat alustan resurssit/palvelut, joihin kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota

• NZC:n Impact Logic tulee olemaan keskeinen työkalu, joka osoittaa odotettujen suorien ja oheishyötyjen väliset yhteydet kaupunkien pilottiohjelmien Impact Pathways -reiteillä kartoitettuihin välituloksiin.
• Kaupungeille tämän aiheen osalta toimitettaviin materiaaleihin sisältyy luettelo tai valikko oheishyödyistä, joita on tarkoitus pitää lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tuloksina, joita pilottihankkeissa odotetaan saavutettavan ja mitattavan. Luettelo perustuu parhaillaan käynnissä olevaan työhön ja materiaaleihin, joita kehitetään osana MEL-viitekehystä ja vaikutuslogiikkaa sekä NZC:n teknologisten ratkaisujen ja palvelujen luokittelua.
• NZC-alustan ohjeet teknologisten ratkaisujen ja palvelujen valinnasta auttavat pilottikaupunkeja arvioimaan ulkoisvaikutuksia sekä tunnistamaan ja merkitsemään riskit, jotka liittyvät DNSH-periaatteiden mahdolliseen rikkomiseen innovaatioita käyttöön otettaessa.
• Edellisessä kohdassa esitelty MEL-viitekehys ja vaikutuslogiikka ohjaavat pilottikaupunkeja määrittelemään toimien riskit ja tahattomat seuraukset siten, että EU:n ilmasto- ja ympäristöpoliittisia painopisteitä noudatetaan eikä niille aiheudu merkittävää haittaa.
• Alustan osalta Call & Grant Management -moduulia käytetään pilottitoimintojen raportoinnin operatiiviseen hallintaan, mihin sisältyy keskeisten oheishyötyjen mittareiden seuranta ja visualisointi pilottikaupungeista kerättyjen tietojen pohjalta.
• Tietovarastoon sisältyvien teknologia- ja päästöalueiden ratkaisujen kokoelmaan on liitettävä merkintä kunkin ratkaisun tuottamista oheishyödyistä

Esimerkkejä ja tapaustutkimuksia

• EIT Climate-KIC:n koordinoima Healthy, Clean Cities Deep -demonstraatiohanke tuki joukkoa kunnianhimoisia EU-kaupunkeja strategisen oppimiskäytännön luomisessa. Hankkeessa kehitettiin yhdessä vaikutuslogiikka paikkakohtaisia kokeiluja varten ja otettiin käyttöön ”merkityksenmuodostuksen” syklejä, joiden avulla tuotettiin käytännönläheisiä oivalluksia suunnittelun ja toteutuksen tueksi.
• UNDP:n Sensemaking-hanke, joka perustettiin 115 maassa toimivan Accelerator Labs -verkoston tarpeisiin, kehitti ja otti käyttöön monimutkaisuuden ja systeemisen ajattelun työkaluja ja menetelmiä. Niiden avulla pyritään mahdollistamaan vertaisoppimismallit ja vauhdittamaan oppimista julkisen sektorin ammattilaisten maailmanlaajuisessa yhteisössä kohti vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteita (SDG).
• Living Labs -lähestymistapa ja sen toteuttaminen erilaisten EU-aloitteiden kautta tarjoavat puitteet, joissa monen toimijan yhteenliittymät ovat voineet testata, kehittää ja luoda yhdessä innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan oppia nopeammin kaupunkien haasteista. Esimerkki: AMS Institute – Urban Living Labs.

Resurssit ja/tai tulevat alustan resurssit/palvelut, joihin kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota

• Järjesti kaupunkiklusterien työpajoja, joissa kehitettiin yhdessä kaupunkien vaikutuspolkuja, oppimistavoitteita ja -strategioita sekä arviointimenetelmiä ja jaettiin säännöllisesti kokemuksia muiden pilottikaupunkien kanssa.
• NZC Impact Logic sekä Net Zero Cities Platformin ja portaalin tarjoama oheismateriaali (mallit, menetelmät, työkalut, tapaustutkimukset jne.).
• Synergiat ja yhteydet kansallisiin Mission-alustoihin NZC-pilottikaupunkiohjelman oppien jakamiseksi kansallisella tasolla

EU:n lähetystöt ovat uusi osa Horizon Europe -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa vuosille 2021–2027. Ne tukevat Euroopan komission painopisteitä, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, Digitaaliaikaan valmis Eurooppa, Syövän voittaminen sekä Uusi eurooppalainen Bauhaus. Horizon Europen tehtävien määrittelemiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi perustettiin viisi johtavia asiantuntijoita kokoavaa tehtävälautakuntaa. Syyskuussa 2020 tehtävälautakunta luovutti lopulliset suosituksensa Euroopan komissiolle. Syyskuussa 2021 EU-missio 100 hiilineutraalista ja älykaupungista vuoteen 2030 mennessä (Kaupunkitehtävä) käynnistettiin virallisesti ja toteutussuunnitelma julkaistiin.

NetZeroCities (NZC) on nelivuotinen hanke, jota rahoittaa Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Sen tarkoituksena on auttaa kaupunkeja voittamaan nykyiset rakenteelliset, institutionaaliset ja kulttuuriset esteet, jotta ne voisivat saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.

NZC-hanke tarjoaa edistyksellisiä ratkaisuja, jotka liittyvät systeemiseen muutokseen, kansalaisten osallistumiseen ja sitoutumiseen, osallistavaan ja innovatiiviseen hallintoon, pääoma- ja rahoitusrakenteisiin sekä sosiaaliseen innovaatioon. Tavoitteena on varmistaa, että kaupungeilla on käytettävissään tarvittava asiantuntemus, jotta ne voivat vastata ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen liittyviin haasteisiinsa.

NetZeroCities tunnustaa, että kaupunkien on kehitettävä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin räätälöityjä strategioita, ja tukee niitä kehittämällä, edistämällä ja integroimalla uusia ja olemassa olevia työkaluja, resursseja ja asiantuntemusta yhdeksi keskitetyksi alustaksi, joka on kaikkien kaupunkien saatavilla verkkoportaalin kautta (Mission Platform). NZC:n missioalusta tarjoaa myös tukea Kaupunkien ilmastosopimukset -sopimusten yhteiskehittämisessä paikallisten sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. Ilmastokaupunkisopimusten laatiminen, allekirjoittaminen ja täytäntöönpano on keskeinen osa EU:n missiota, jonka tavoitteena on 100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia vuoteen 2030 mennessä. Vaikka sopimukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, ne muodostavat selkeän ja näkyvän poliittisen sitoumuksen paitsi Euroopan komissiolle sekä kansallisille ja alueellisille viranomaisille myös kansalaisille. Niissä esitetään suunnitelmat, joiden avulla kaupunki saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2030 mennessä, ja niihin sisältyy investointisuunnitelma.

Lisäksi NZC-hankkeen puitteissa käynnistetään avoin haku pilottikaupungeiksi. NZC Mission Platformin tarjoamien palveluiden, tietojen ja asiantuntemuksen tuella pilottikaupungit sitoutuvat toteuttamaan toimenpiteitä yhden tai useamman päästöalueen sisällä ja/tai niiden välillä. Näillä toimenpiteillä testataan polkuja hiilestä irtautumiseen, jotta muutoksen esteet voidaan ylittää ja lopulta nopeuttaa matkaa kohti hiilineutraalia kaupunkia. Pilottikaupungit saavat avustusta kokeilujensa toteuttamiseen. Painopisteenä on yhteistyö, pohdinta ja oppiminen sekä muutoksen esteiden tunnistaminen ja monitasoisten, monivivuisen toimien mahdollisuuksien kartoittaminen näiden esteiden voittamiseksi.

Hyödyllisiä linkkejä ja lähteitä

• NetZeroCities, saatavilla osoitteessa https://netzerocities.eu/
• EU:n ilmastoneutraalien ja älykaupunkien hanke Toteutussuunnitelma, syyskuu 2021. — EU-missio.
• Lisäasiakirjat, mukaan lukien kaupunkien tietopaketti EU:n Climate-Neutral and Smart Cities -hankkeen kotisivulla

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (EU:n vihreän kehityksen ohjelma) on Euroopan unionin vastaus ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin, jotka ovat tämän sukupolven keskeisin tehtävä. Se on uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on muuttaa EU oikeudenmukaiseksi ja vauraaksi yhteiskunnaksi, jossa on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa ei ole kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vuonna 2050, jossa ympäristöä ja kansalaisten terveyttä suojellaan ja jossa talouskasvu on irrotettu resurssien käytöstä.

Käytännössä vuonna 2020 hyväksytty Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on Euroopan komission toteuttama joukko poliittisia aloitteita, joiden yleistavoitteena on tehdä Euroopan unionista (EU) ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Esitetään myös vaikutustenarviointisuunnitelma, jonka tavoitteena on nostaa EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite vuodelle 2030 vähintään 50 prosenttiin ja kohti 55 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoihin. Suunnitelmana on tarkistaa jokaisen voimassa olevan lain ilmastovaikutukset ja ottaa käyttöön uutta lainsäädäntöä, joka koskee kiertotaloutta, rakennusten kunnostusta, luonnon monimuotoisuudesta, maataloudesta ja innovaatioista.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että Euroopan vihreä sopimus olisi Euroopan "kuuhun laskeutumisen hetki". Von der Leyen nimitti Frans Timmermansin Euroopan komission varapuheenjohtajaksi vastaamaan Euroopan vihreästä sopimuksesta.

Kestävän Euroopan investointisuunnitelma on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman investointipilari. Vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää vuoteen 2030 mennessä 260 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain. Tarvitaan puitteet, joilla voidaan kuroa umpeen kuilu poliittisten tavoitteiden ja käytettävissä olevien merkittävien yksityisten rahoitusvarojen välillä. Nämä puitteet kohdistuvat ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisiin investointeihin, jälkimmäiset siltä osin kuin ne liittyvät kestävään siirtymään. Kestävän Euroopan investointisuunnitelman avulla mobilisoidaan EU:n talousarvion ja siihen liittyvien välineiden kautta vähintään 1 biljoona euroa yksityisiä ja julkisia kestäviä investointeja tulevan vuosikymmenen aikana.

CINEA
Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristövirasto (CINEA) on innovaatio- ja verkostoviraston (INEA) seuraajaorganisaatio. Virallisesti perustettu 15. helmikuuta 2021, se aloitti toimintansa 1. huhtikuuta 2021 tiettyjen EU-ohjelmien osien täytäntöönpanemiseksi. CINEA on avainasemassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman tukemisessa toteuttamalla tehokkaasti ja tuloksellisesti sen delegoitujen ohjelmien osia: Euroopan yhteysväline (CEF), Horisontti Eurooppa, innovaatiorahasto (IF), LIFE-ohjelma, EU:n uusiutuvan energian rahoitusmekanismi, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi sekä Euroopan meri-, kalastus- ja vesiviljelyrahasto. Sen ilmoitettu tehtävä on tukea sidosryhmiä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa korkealaatuisen ohjelmahallinnon avulla, joka auttaa toteuttamaan hankkeita, jotka edistävät hiilestä irtautumista ja kestävää kasvua.

Horizon Europe
Horizon Europe on kaikkien aikojen suurin tutkimusta ja innovointia tukeva rajat ylittävä ohjelma, jonka toteuttamisesta vastaa EU. Tämän uuden EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelman budjetti vuosille 2021–2027 on noin 95,5 miljardia euroa. CINEA hallinnoi Horisontti Eurooppa -ohjelman klusterin 5 työohjelmia, joihin kuuluvat ilmasto-, energia- ja liikennealat. Horisontti Eurooppa -ohjelman klusterin 5 ilmastotoimet-osa vastaa hillitsemis- ja sopeutumisstrategioiden ja -politiikkojen kehittämisestä maailmanlaajuisen ilmastokriisin torjumiseksi. Tämä perustuu kriisin syiden, kehityksen ja vaikutusten ymmärtämiseen sekä kolmeen EU:n missioon (ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, meret).

Kaiken kaikkiaan CINEA:n odotetaan hallinnoivan jopa 15 miljardin euron budjettia Horisontti Eurooppa -ohjelmalle vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF).