Pilottikaupunkiohjelman opas
Yhteenveto
Pilottikaupunkien opas on NetZeroCities (NZC)-hankkeen työpaketin 4 (WP4) tulos, joka käsittelee pilottikaupunkiohjelman suunnittelua ja toteuttamista avoimen ehdotuspyynnön ja sitä seuraavan rahoitusohjelman kautta.
Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa kaupunkeja laatimaan ehdotuksia avoimeen hakuun. Oppaassa annetaan ohjeita pilottikaupunkiohjelman laajuudesta, tavoitteista ja päämääristä sekä laajemmin NZC-hankkeen menetelmistä, esitellään keskeisiä käsitteitä ja terminologiaa sekä viitataan aiheeseen liittyviin hyödyllisiin lähteisiin, työkaluihin ja esimerkkitapauksiin.
Johdanto
Pilottikaupunkien opas on julkaistava opas, jonka tarkoituksena on tarjota tukea ja ohjeita kaupungeille, jotka aikovat hakea NZC:n pilottikaupunkiohjelmaan.
Se sisältää tukea ja ohjeita NZC Pilottikaupungit -ohjelman taustasta ja painopisteistä (mukaan lukien hakuprosessin aikataulu), esittelee ohjelman keskeiset käsitteet, terminologian ja osat sekä tarvittaessa lisäresursseja, linkkejä, tapaustutkimuksia ja esimerkkejä, joita kaupungit voivat hyödyntää hakemuksensa valmistelussa.
Opas voidaan päivittää, jos taustatiedot muuttuvat ja/tai uutta tietoa tulee saataville. Julkaistaan usein kysyttyjä kysymyksiä (FAQ) sisältävä osio, jos kysymykset ja niihin annetut vastaukset koskevat kaikkia mahdollisia hakijoita.
Tämän oppaan lisäksi hakuohjeet julkaistaan haun avaamisen yhteydessä (kohdassa 2.1 esitetyn aikataulun mukaisesti), ja ne sisältävät toimeksiantopyynnön, arviointi- ja valintaperusteet sekä hakuprosessiin liittyvät tekniset tiedot.
Opas on laadittu siten, että se tarjoaa hyödyllistä tietoa ja toimii inspiraationa kaupungeille, jotka harkitsevat hakemista NZC-pilottikaupunkiohjelmaan. Opas rakentuu seuraavien kysymysten ympärille:
- Miksi tämä [osio/aihe] liittyy NZC:hen ja Pilottikaupungit -hakuun?
- Miten tämä on hyödyllistä tai merkityksellistä kaupungeille niiden laatiessa ehdotustaan?
- Onko olemassa asiaankuuluvia esimerkkejä ja tapaustutkimuksia?
- Mitä resursseja ja/tai NZC-alustan tulevia resursseja tai palveluita kaupunkien tulisi pitää silmällä?
- Yhteenveto: Mitä kysymyksiä kaupunkien tulisi pohtia tämän osion tai aiheen osalta?
- Mitkä ovat ne keskeiset termit, jotka tulisi sisällyttää sanastoon?
- Onko mukana oltava virallisia suosituksia?
Tämän oppaan lukeminen:
- Opas on rakenteeltaan pääpiirteissään yhdenmukainen haun ohjeiden ja arviointikriteerien kanssa, vaikka sen ensisijaisena tavoitteena on ollut tukea kaupunkien ideointia ja pohdintaa ennen hakemuksen jättämistä.
- Lihavoituna ja sinisellä korostetut avainkäsitteet on määritelty NZC Pilottikaupungit -ohjelmaa varten, ja ne löytyvät sanastosta.
- Kutsun ohjeiden mukaisesti on syytä huomata, että kun kyseessä on useita kaupunkeja koskeva hakemus ”Pilottikaupungit”-kutsuun, tässä asiakirjassa käytetty termi ”kaupunki” viittaa kyseiseen ryhmään kuuluviin kaupunkeihin tai kuhunkin kyseiseen ryhmään kuuluvaan kaupunkiin.
1 NetZeroCities: Pilottikaupunkiohjelma
1.1 Kaupunkien päästöongelmat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet
Kaupungit ovat taloudellisen toiminnan, tiedon tuottamisen, innovoinnin ja uusien teknologioiden keskuksia, ja ne vaikuttavat niissä asuvien tai työskentelevien kansalaisten elämänlaatuun sekä edistävät merkittävästi eurooppalaisten yhteisöjen hyvinvointia. Niillä on keskeinen rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (EGD) tavoitteiden saavuttamisessa:
päästöjen vähentämisessä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä. Kaupungit kattavat vain 4 % EU:n maa-alasta, mutta niissä asuu 75 % EU:n kansalaisista. Lisäksi kaupungit kuluttavat yli 65 % maailman energiasta ja aiheuttavat yli 70 % maailman
CO2-päästöistä. Vuonna 2014 kolme neljästä EU:n kansalaisesta asui kaupunkialueilla, ja tämän luvun odotetaan nousevan noin 83,7 %:iin vuoteen 2050 mennessä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen riippuu siten suuresti kaupunkien toimista, jotka toteutetaan vihreän ja digitaalisen muutoksen kautta. Missiokaupunkien odotetaan johtavan tätä muutosta saavuttamalla hiilineutraalius ennen vuotta 2030 sekä tarjoamalla kansalaisilleen puhtaampaa ilmaa, turvallisempaa liikennettä sekä vähemmän ruuhkia ja melua. EU:n ilmastoneutraalien ja älykaupunkien Mission-hankkeen tavoitteena (
'Cities Mission') tavoitteena on saada aikaan 100 ilmastoneutraalia ja älykästä eurooppalaista kaupunkia vuoteen 2030 mennessä ja varmistaa, että nämä kaupungit toimivat kokeilu- ja innovaatiokeskuksina, jotta kaikki Euroopan kaupungit voivat seurata esimerkkiä vuoteen 2050 mennessä.
Tällainen tavoitetaso on mittava hanke, joka edellyttää perusteellisia ja
järjestelmätason muutoksia. Hallituksen johtava rooli on ratkaisevan tärkeä, samoin kuin teollisuuden, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä kansalaisjärjestöjen toimet, mikä edellyttää yhdenmukaistamista politiikan, hallinnon ja tarvittavien pääomasijoitusten järjestämisen suhteen.
Tavoitteidensa saavuttamiseksi
Cities Mission -aloitteen on myös autettava voittamaan ne merkittävät haasteet, jotka tällä hetkellä estävät suurta joukkoa kaupunkeja saavuttamasta ilmastoneutraaliustavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Monet kaupungit ja kaupunkiorganisaatiot ovat todenneet, että vaikka ne haluavat edetä pidemmälle ja nopeammin, ne kohtaavat esteitä, kuten toimintakapasiteetin ja -valmiuksien puutteen, rahoituksen saatavuuden sekä tarpeen kehittää poliittista tukea sekä äänestäjien keskuudessa että omissa maissaan. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä monista vaikeuksista, joita kaupungit kohtaavat matkallaan kohti ilmastoneutraaliutta, vaikkakaan ne eivät välttämättä ole ainoita.
Esimerkiksi kaupunkiliikenteen ja rakennusten energiatehokkuuden aloilla kaupunkien ominaispiirteet – kuten suuri väestötiheys ja maantieteellinen keskittyneisyys – tarjoavat innovaatiomahdollisuuksia, joilla voi olla merkittävä vaikutus ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen. Kaupungeissa sijaitsee suuri osa Euroopan rakennuskannasta, ja niiden kunnostaminen on välttämätöntä energian säästämiseksi matkalla kohti ilmastoneutraaliutta. Tämä voi tuoda mukanaan mittavia (ja näkyviä)
"sivuhyötyjä", kuten paremman ulko- ja sisäilman laadun, vähemmän ruuhkia, terveellisemmän aktiivisen liikkuvuuden sekä terveellisempiä, ilmastokestävämpiä ja mukavampia rakennuksia; vähemmän liikennekuolemia, vähemmän melua sekä puhtaamman, kauniimman ja arvokkaamman kaupunkiympäristön. Toisin sanoen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjä vähentävillä poliittisilla toimenpiteillä on vahva ja positiivinen ”heijastusvaikutus”, joka auttaa niitä saamaan kansalaisten tuen tällaisille toimenpiteille.
Älykaupunkiratkaisut ja laajamittainen tietojen jakaminen tarjoavat mahdollisuuksia suunnitella, toteuttaa ja seurata
päästöjen vähentämistä useilla eri aloilla, kuten kaupunkiliikenteessä, rakennusten energiatehokkuudessa sekä
ilmanlaadun seurannassa, vesihuollossa ja jätehuollossa.
Ottaen huomioon, että suurin osa hiilineutraaliuden saavuttamiseen tarvittavista investoinneista joudutaan tekemään suoraan tai epäsuorasti kansalaisten, kiinteistönomistajien, yleishyödyllisten laitosten, infrastruktuurin kehittäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien toimesta (Material Economicsin tässä tutkimuksessa arvioidaankin, että vain 17 % investoinneista tehdään suoraan kaupunkien toimesta), kaupungeilla on keskeinen rooli muiden sidosryhmien mobilisoinnissa hyödyntämällä suunnitteluvaltuuksiaan, rooliaan yleishyödyllisten laitosten osakkaina, kansalaisille suunnattuja aloitteita, kannustimia sekä moniin sidosryhmiin kohdistuvien investointien vauhdittamista.
Resurssit ja muut hankkeet
- NZC Mission Platform -alustalla on tietopankki, joka sisältää inspiraatiota ja suuntaa antavia tapaustutkimuksia ja esimerkkejä, sekä hallintapaneeli, jonka avulla kaupungit voivat seurata ja vertailla edistymistään. Lisäksi alustalla on innovaatioekosysteemikartta, joka esittelee Euroopassa toimivia klustereita, yrityshautomoita ja tukiohjelmia, jotka tukevat teknologiayrityksiä, jotka tarjoavat kestäviä ratkaisuja kaupunkien ilmastostrategioihin.
- Living-in.EU-liike pyrkii vauhdittamaan digitaalista muutosta tavalla, joka auttaa kaupunkeja ja yhteisöjä vastaamaan moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutoksesta johtuviin haasteisiin.
- Euroopan ilmastosopimus.
- Uusi eurooppalainen Bauhaus (NEB) -aloite ilmastoneutraalien kaupunkien laadun parantamiseksi.
- ICLEI:n edistämä Mannheimin julistus, jonka tarkoituksena on tukea kaupunkeja ”paikallisten vihreiden sopimusten” laatimisessa ja toteuttamisessa, sekä marraskuussa 2020 hyväksytty uusi Leipzigin peruskirja, jossa painotettiin erityisesti vihreää, oikeudenmukaista ja tuottavaa kestävää kaupunkikehitystä.
- Kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat.
- EU:n koheesiopolitiikka.
- EU:n kaupunkikehitysohjelma.
- EU:n osaamissopimus
- Elpymis- ja palautumistukiväline ja suunnitelmat
- REPowerEU-suunnitelma
- EU-missio (EU:n hanke): Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit: Toteutussuunnitelma
Hyödyllisiä linkkejä ja lähteitä
- Tutustu Cities Mission -hankkeeseen valittuihin 100 kaupunkiin
- Kaupungistumisen kehitys ja ennusteet
- Material Economics (2020). Kaupunkien hiilidioksidipäästöjen vähentämisen taloudellisten perusteiden ymmärtäminen – Miksi kaupunkien hiilidioksidipäästöjen vähentämisen taloudellinen analyysi on ratkaisevan tärkeää (löytyy täältä)
1.2 NZC:n pilottikaupunkiohjelma
NZC-pilottikaupunkiohjelma kartoittaa ja tukee eurooppalaisia kaupunkeja, jotka testaavat ja ottavat käyttöön innovatiivisia lähestymistapoja nopeaan hiilestä irtautumiseen kaksivuotinen-pilottiohjelman puitteissa. Ohjelma ylittää aihealueiden ja toiminnallisten siilojen rajat tukeakseen järjestelmällistä muutosta. Pilottien valinnassa pyritään ottamaan huomioon kaikki kaupunkien järjestelmät, jotka edistävät ilmastoneutraaliutta, mukaan lukien liikenne, energiajärjestelmät ja rakennettu ympäristö, materiaali- ja resurssivirrat, luonnonalueet, kulttuuriset, sosiaaliset, taloudelliset ja institutionaaliset järjestelmät sekä esteettömät julkiset tilat. Yksittäinen pilotti voi kohdistua kaikkiin näihin kaupunkijärjestelmiin tai niiden yhdistelmään, riippuen kontekstista ja ehdotetun pilotin laajuudesta.
Pilottikaupunkien odotetaan testaavan ja ottavan käyttöön innovatiivisia ratkaisuja tai ratkaisukokonaisuuksia kaupunki- tai kaupunginosatasolla pilottihankkeen keston ajan sekä tuovan esiin innovatiivisista kehityskuluista saatuja konkreettisia oppeja, samalla kun kaupunkitasolla kehitetään osaamista, valmiuksia ja kykyjä. Pilottihankkeen loppuun mennessä olisi määriteltävä selkeä joukko innovatiivisia ratkaisuja, jotka ovat valmiita toteutettaviksi, laajennettaviksi ja/tai toistettaviksi. Näitä voivat olla uudet liiketoimintamallit, poliittiset aloitteet, hallinnon innovaatiot, rahoitusmallit sekä toistamis- tai laajentamisstrategiat.
Valitut pilottikaupungit saavat rahoitusta ja käytännön tukea kaupunkineuvojilta sekä NZC-konsortion kumppaneilta, jotta ne voivat hioa pilottitoimiaan ennen niiden käynnistämistä ja ottaa huomioon valintaprosessissa esitetyt vaatimukset ja palautteen. Kun pilottiohjelmaan osallistuvat kaupungit ja/tai paikallisyhteisöt pyrkivät hankkimaan lisäresursseja, Mission Platform auttaa niitä järjestämään rahoitusta täysimittaista toteutusta sekä myöhempää laajentamista ja toistamista varten.
Lopuksi järjestetään lukuisia toimia, joilla edistetään oppimista Ystävyyskaupungitssa. Tämä on keskeinen tekijä valmiuksien kehittämisessä, onnistuneiden innovaatioiden laajentamisessa ja suhteiden syventämisessä. Kumppanuusohjelma (City Learning Programme) yhdistää kunkin pilottikaupungin kahteen tai kolmeen kumppanikaupunkiin EU:n jäsenvaltioista ja (H2020) assosioituneista maista. Kumppanuustoiminnan tavoitteena on edistää osallistavaa osallistumista tehokkaisiin ilmastotoimiin, tukea oikeudenmukaista siirtymää ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Valittujen pilottien välinen koordinointi on välttämätöntä sekä kaupunkitasolla että EU:n tasolla, jotta voidaan luoda monipuolinen valikoima esimerkkejä, jotka osoittavat polkuja eurooppalaisten kaupunkien ja koko Euroopan unionin laajamittaiseen ja kauaskantoiseen muutokseen. Pilottihankkeiden valintaprosessin tavoitteena onkin luoda strateginen kokonaisuus, jossa jokaisella pilottihankkeella on mahdollisuus testata ja osoittaa muutospolun toteutettavuus tietyssä kontekstissa. Yhdessä pilottikaupungit täydentävät toisiaan luodessaan kuvaa siitä, miltä systeeminen muutos voisi näyttää.
1.2.1 Millainen on hyvä lentäjä?
Hyvät lentäjät:
- lähtökohtana on se, että – kuten EU:n ilmastoneutraalien ja älykkäiden kaupunkien missioiden täytäntöönpanosuunnitelman mukaan,
"Ilmastosiirtymän suurin este ei ole ilmastoystävällisten ja älykkäiden teknologioiden puute, vaan kyky ottaa ne käyttöön. Nykyinen siilomainen hallintotapa, joka on suunniteltu ja kehitetty perinteistä kaupunkitoimintaa ja -palveluja varten, ei pysty edistämään kunnianhimoista ilmastosiirtymää. Siksi järjestelmätason muutos on kiireellinen."
- tavoitella systeemistä muutosta yhdistelemällä määrätietoisesti useita muutoksen vaikutuskeinoja vaikutusten vauhdittamisen edellytysten luomiseksi. Tässä työssä voitaisiin keskittyä yhteen tai useampaan keskeiseen päästöalueeseen
- perustuvat paikalliseen ymmärrykseen ja yhteistyöhön perustuvaan itsearviointiin, joka koskee kaupungin ilmastosiirtymän vauhdittamisen keskeisiä esteitä tai mahdollisuuksia. Siksi pilottikaupungit keskittyvät tärkeimpiin seuraaviin vaiheisiin (eli toimenpiteisiin, jotka johtavat läpimurtoihin ja/tai käännekohtiin), joita kaupungin tulisi tutkia haitallisten päästöjensä vähentämiseksi, ja niissä hyödynnetään yhteiskunnan eri toimijoiden panosta
- testata innovaatioiden yhdistelmiä eri muutostekijöiden välillä yhden päästöalueen sisällä tai yhdistämällä eri päästöalueita esimerkiksi aluekohtaisessa kokonaisvaltaisessa ratkaisussa tai uusissa koko kaupunkia koskevissa hallintojärjestelyissä, jotka vahvistavat järjestelmän valmiuksia muutoksen vauhdittamiseksi
- vahvistaa organisaation ulottuvuutta, jotta voidaan luoda "radikaalin yhteistyön" kulttuuri, jonka avulla yhteiskunnanlaajuista yhteistä toimintaa kohti ilmastoneutraaliutta voidaan ylläpitää ja laajentaa
Lisäksi
Mission Platform tukee pilottikaupunkeja seuraavissa asioissa:
- edistää sisäistä muutosta kaupunginhallituksissa luomalla vakaita, eri osastojen välisiä rakenteita, jotka ovat yhteydessä kaupunkien ylimmään johtoon
- vahvistaa kestäviä siteitä kaupungin sidosryhmien välillä: muiden julkishallinnon tahojen (alueellisten/kansallisten), yksityisen sektorin, tiedemaailman, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten sekä tiedotusvälineiden välillä
- vahvistaa kaupunkien ilmastoneutraaliustavoitteita kansallisella tasolla luomalla ”lumipallovaikutus”, joka yhdistää pilottihankkeet muiden saman maan kaupunkien muutokseen
Pilottikaupungit:
- nopeuttaa omaa oppimistaan siitä, miten saavuttaa läpimurtoja ja ylittää järjestelmällisiä esteitä, ja
- esitellä erilaisia polkuja kohti siirtymää, joista muut Euroopan kaupungit voivat ottaa oppia ja soveltaa niitä omaan tilanteeseensa
Mikäli mahdollista, pilottikaupunkien toimet perustuvat niiden aiempiin ja/tai nykyisiin innovaatiotoimiin, ja niissä kiinnitetään huomiota siihen, mitä on opittu tai opitaan parhaillaan, sekä määritellään, mitä tarvitaan muutoksen vauhdittamiseksi.
Esimerkkejä
- Pilottikaupunki keskittyy liikenteen kokonaisvaltaiseen muutokseen ja hyödyntää kaupungin hallinnon roolia teknologian, rahoituksen, sääntelyn, osallistumisen ja sopimustyyppien aloilla.
- Pilottikaupunki keskittyy koko kaupunginosaa koskevaan energiasiirtymään yhdistämällä rakennetun ympäristön ja energiajärjestelmät järjestelmät tutkimalla uusia rahoitusvälineitä, kaupunkisuunnittelupolitiikkaa ja digitaalisesti tehostettuja hallintomalleja.
- Pilottikaupunki keskittyy tutkimaan uusia tietojenkäsittelymahdollisuuksia yhdistettynä tulosperusteiseen sääntelyyn ja hankintamenettelyjen uudistamiseen. Se tekee yhteistyötä kaupungin eri päästöalojen edustajien kanssa nykyisten resurssien parempaan hyödyntämiseen ja uusien rahoituslähteiden avaamiseen.
2 Hakemuksen jättäminen
2.1 Aikajana
| Päiväys / kellonaika (CET) | Tuote | Linkki |
| maaliskuu 2022 |
Kohta: Hakuaikataulun varhainen julkaiseminen hankkeen verkkosivuilla |
NZC:n verkkosivusto |
| kesäkuu 2022 |
Julkaisu: Osallistujien opas Kesäkuussa 2022 järjestettävässä NZC-konferenssissa julkaistaan pilottikaupunkien opas, jonka tarkoituksena on auttaa kaupunkeja laatimaan ehdotuksia avoimeen hakuun.
Julkaisu: Hakukutsun ohjeet Hakuohjeet, mukaan lukien hakukelpoisuus-, arviointi- ja valintaperusteet, julkaistaan sekä NZC:n verkkosivuilla, Mission Portal -portaalissa että EU:n rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa avustustyypin ”Cascade Funding Calls” alla |
NZC-alusta
EU-missio: Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit | Euroopan komissio
Rahoitus ja tarjouskilpailut (europa.eu)
|
27. kesäkuuta 2022 4. heinäkuuta 2022 5. syyskuuta |
- NZC:n pilottikaupunkiohjelma: Tavoitteet, toimintamalli, hakemus
- NZC-pilottikaupunkiohjelma: Valintaperusteet ja valintaprosessi
- Tekninen tiedotustilaisuus
- Avoin keskustelufoorumi
|
27. kesäkuuta
4. heinäkuuta
|
| Maanantai 5. syyskuuta 2022 (klo 12.00 CEST) |
Ilmoittautuminen alkaa Maanantaina 5. syyskuuta klo 12.00 (Keski-Euroopan kesäaika) NZC:n haku- ja avustushallintamoduuli otetaan käyttöön. Kaupungit voivat rekisteröityä moduuliin NZC Mission -portaalin kautta ja laatia ehdotuksen, joka sisältää perustiedot. Kaupungit voivat tallentaa ehdotuksen ja palata siihen milloin tahansa ennen alla mainittua jättöpäivää. |
NZC-alusta |
| kesäkuu–lokakuu 2022 |
Julkaisu: Usein kysyttyjä kysymyksiä (FAQ) Kesäkuun ja lokakuun 2022 välisenä aikana laaditaan ja päivitetään usein kysyttyjä kysymyksiä (FAQ) sisältävä tiedosto. |
NZC-alusta |
| Perjantai 4. marraskuuta 2022 (klo 23.59 CET) |
Hakuaika päättyy Hakemuksen jättämisen virallinen määräaika. Tämän päivämäärän jälkeen saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon. Määräaikaa ei voida pidentää, eikä hakemusta voi muuttaa sen jättämisen jälkeen. Suosittelemme, että asetat oman sisäisen määräaikasi ennen tätä päivämäärää. |
NZC-alusta |
| marraskuu 2022 – tammikuu 2023 |
Arviointi ja valinta Ehdotukset tarkastetaan kelpoisuuskriteerien perusteella (vaihe 1), ja kelpoiset ehdotukset arvioidaan riippumattomien ulkoisten asiantuntijoiden toimesta (vaihe 2). Ehdotukset, jotka saavuttavat määriteltyjen kriteerien mukaisen vähimmäispistemäärän, etenevät lopulliseen valintaan (vaihe 3). Lisätietoja näistä vaiheista julkaistaan hakuohjeiden yhteydessä, kun haku avataan. |
|
| 28. helmikuuta 2023 |
Päätöksen tiedottaminen Hakijoille lähetetään viralliset tulokset sekä palautetta. |
|
| maaliskuu 2023 |
Sopimusten laatiminen Hakemuksia on muutettu vaatimustenmukaisuutta ja valintaprosessista saadun palautteen perusteella. Due diligence -tarkastukset ja tarkistettujen projektisuunnitelmien viimeistely. |
|
| maaliskuu 2023 |
Hakuprosessin tulosten ja valittujen pilottikaupunkien julkistaminen Sopimusten solmimisen yhteydessä NZC-alustalle julkaistaan luettelo valituista pilottikaupungeista, ja sitä levitetään NZC:n viestintäkanavien kautta. Luetteloon sisältyy kuvaus, joka havainnollistaa valittua kokonaisuutta. |
NZC-alusta |
2.2 Tuki
NZC-pilottikaupunkiohjelman hakijoille tarjotaan monipuolista tukea ja ohjausta ehdotuksen laatimiseen ja jättämiseen, kuten:
-
NZC:n pilottikaupunkiohjelman opas
Tämän oppaan tarkoituksena on esitellä NZC-pilottikaupunkiohjelma hakijoille. Oppaassa esitetään yksityiskohtainen katsaus ohjelman rakenteeseen, sen suunniteltuun toimintamalliin ja odotettuihin tuloksiin sekä keskeisiin käsitteisiin ja terminologiaan.
Hakijoita kannustetaan hyödyntämään tämän oppaan sisältöä inspiraationa pilottitoimintojen ideoinnissa ja niiden sovittamisessa NZC:n pilottikaupunkiohjelmaan, mukaan lukien sen arviointi- ja valintaperusteet.
-
Tiedotustilaisuudet
Tämän oppaan julkaisun yhteydessä NZC-konsortio on järjestänyt myös sarjan tiedotustilaisuuksia, joiden tarkoituksena on tukea ja opastaa kaupunkeja niiden pilottihankkeiden ideoinnissa ja ehdotusten laatimisessa. Tiedotustilaisuuksissa käsitellään seuraavia aiheita:
- NZC:n pilottikaupunkiohjelma: Tavoitteet, toimintamalli, hakemus
- Valintaperusteet ja valintamenettely
- Tekninen tiedotustilaisuus
- Avoin keskustelutilaisuus (kysymyksiä ja vastauksia)
-
Tehtäväportaali
Hakijoiden on rekisteröidyttävä NZC Mission -portaaliin ennen hakemuksen jättämistä NZC Pilottikaupungit -ohjelmaan. Rekisteröitymisen myötä he saavat käyttöoikeuden erilaisiin resursseihin sekä itse hakuprosessin moduuliin.
Mission-portaalin kautta kaupungit pääsevät käyttämään seuraavia palveluita:
- NZC:n perehdytysmoduuli
- Tapaustutkimukset
- Vertaisverkostoitumiseen tarkoitettu yhteistyötila
- Tietokanta
- Hakemusten ja avustusten hallintamoduuli
- Järjestelmän tekninen ohje (Hakemusten ja avustusten hallintamoduuli)
- Tämän oppaan tulevat versiot
- Yhteyshenkilöt City Advisors -ohjelmaan ja City Expert Support Facility -tukipalveluun
Tämän oppaan lisäksi hakuun liittyvät asiakirjat ja/tai oheismateriaalit (kuten ohjeet, liitteet, usein kysytyt kysymykset ja muut asiaankuuluvat asiakirjat) julkaistaan Mission-portaalissa. Hakijoita pyydetään seuraamaan niitä säännöllisesti mahdollisten päivitysten varalta hakemusten laatimisen aikana. Jos sinulla on erityiskysymyksiä, joihin ei löydy vastausta tästä oppaasta tai Mission-portaalista, ota yhteyttä osoitteeseen: pilotcities@netzerocities.eu
3 NZC-alustan palvelut ja ohjelma
3.1 Kaupunkien oppimisohjelma
NZC Cityn Learning -ohjelma on useita kuukausia kestävä hanke, jonka tavoitteena on siirtää tietoa ja kehittää osaamista ohjelmaan osallistuvien pilottikaupunkien ja kumppanikaupunkien [Twins] välillä. Ohjelman ytimessä on strategia, jonka mukaan vaikutus saavutetaan vertaisoppimisen kautta. Vertaisoppiminen on opetustapa, jossa kaksi tai useampi samankaltaisen taustan omaavaa oppijaa yhdistetään pareiksi, jolloin he voivat aktiivisesti vaikuttaa toistensa kehitykseen tiedonvaihdon ja yhteistyöhön perustuvan ongelmanratkaisun kautta. — Ystävyyskaupungit.
NZC:ssä sovellamme tätä periaatetta yhdistämällä jokaisen pilottikaupungin (tai useamman kaupungin hakemuksen tapauksessa kaupunkiryhmän) kahteen tai kolmeen kumppanikaupunkiin. Nämä kumppanikaupungit ovat taustaltaan samanlaisia kuin pilottikaupungit ja saattavat kohdata samankaltaisia haasteita. Taustatekijät voivat liittyä maantieteellisiin seikkoihin, kansallisiin olosuhteisiin, sosioekonomisiin tekijöihin tai vastaaviin. Tällä tavoin NZC pyrkii laajentamaan pilottikaupunkien työn vaikutusta alkuperäisen ryhmän ulkopuolelle. Ohjelman keston ajan NZC ohjaa kyseisiä kaupunkeja sarjassa verkko- ja kasvokkain järjestettäviä kokouksia. Näiden kokousten tarkoituksena on luoda selkeä käsitys toistensa haasteista sekä vaihtaa tai kehittää mahdollisia ratkaisuja. Suunnitelmana on, että kukin pilottikaupunki vierailee kummikaupunkissaan kerran pienen valtuuskunnan voimin, ja kummikaupungit vierailevat puolestaan kerran pilottikaupungissa.
Tämä ohjelma on pakollinen osa pilottikaupunkiohjelmaa. Siksi pilottikaupungin budjetista on varattava tietty osuus henkilöstöresursseja. Ohjelmatyöryhmä ottaa yhteyttä pilottikaupunkeihin räätälöityjen kaupunkiprofiilien laatimiseksi, jotta kummikaupunkien valinnassa varmistetaan korkealaatuinen yhteensopivuus. Nykyisen aikataulun mukaan kummikaupunkien haku järjestetään kesäkuussa 2023 ja ohjelma käynnistyy syyskuussa 2023. Näin pilottikaupungeilla on aikaa kehittää toimintaansa ja kerätä alustavia havaintoja. Pilottikaupungeille toimitetaan lisätietoja myöhemmin.
3.2 Kaupungin neuvonantajat
NZC-konsortion kumppaniorganisaatioista nimitetään kymmenen Ystävyyskaupungit (ilmastoneutraalien kaupunkien) neuvonantajaa, joiden tehtävänä on auttaa missio-, pilottikaupunkeja ja kumppanikaupunkeja edistämään strategisesti
systeemistä muutosta ja toteuttamaan missio-tavoitteita. Toimintaan kuuluu kaupunkien auttaminen alustan käyttöönottoon työkalujen ja resurssien hyödyntämiseksi, kaupunkien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ja niiden yhdistäminen projektikumppaneihin ja asiantuntijoihin, merkityksellisen yhteistyön rakentaminen pilottikaupunkiohjelmaan ja kaupunkien oppimisohjelmaan osallistuvien kaupunkien välillä sekä jatkuva tuki ja ohjaus järjestelmämuutoksissa, mukaan lukien tarpeiden kartoittaminen ja avustaminen City Expert Support Facility -tukipalvelun hakuprosessissa (lisätietoja tästä palvelusta alla).
Miksi tämä on merkityksellistä NZC:n ja Pilottikaupungit -hakuilmoituksen kannalta?
Kukin kaupunkineuvoja vastaa noin kolmesta pilottikaupungista sekä City Learning -ohjelman puitteissa ystävyyskaupungeista (yhteensä noin 12 kaupunkia).
Jokainen neuvonantaja tekee yhteistyötä lentäjien kanssa seuraavissa asioissa:
- kartoittaa City Expert Support Facility -tukijärjestelmän myöntämiseen liittyvät tarpeet ja avustaa hakuprosessissa,
- Tue kaupunkien muutoksentekijöiden tunnistamista ja valmentamista,
- tukea pilottitoimien toteuttamista,
- Tukea merkityksenmuodostuksen / MEL-toimien suunnittelua ja toteuttamista,
- Tuki City Learning -ohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa.
3.3 Kaupunkien asiantuntijatukijärjestelmä
Perustetaan kaupunkien asiantuntijatukijärjestelmä (CESF), jonka tarkoituksena on tukea pilottikaupunkeja tarjoamalla suoraa asiantuntijatukea, joka on räätälöity pilottitoimien laajuuden mukaan. CESF palvelee pilottikaupunkien asiantuntemustarpeita kohdennetuissa toimissa, jotka edellyttävät joko NZC:n ulkopuolisia liiketoimintakyvykkyyksiä tai ponnisteluja, jotka ylittävät olemassa olevalle NZC-kumppanille alun perin osoitetun resurssimäärän. Järjestely käynnistetään välittömästi pilottikaupunkien valintaprosessin jälkeen. Kaupunkineuvojat selvittävät yhdessä pilottikaupunkien kanssa tuki- ja asiantuntemustarpeet, jotka toimitetaan järjestelylle erityisellä hakulomakkeella.
Tukea tarjoavat sekä NZC-konsortion kumppanit että, mikäli konsortion sisällä ei ole saatavilla tarvittavaa asiantuntemusta, joka on kuitenkin ratkaisevan tärkeää pilottitoimien asianmukaiselle kehittämiselle ja toteuttamiselle, ulkopuoliset tahot ja/tai paikalliset kumppanit, mukaan lukien NZC:n käytäntöyhteisön (Community of Practice, CoP) jäsenet. Paikallisia kumppaneita otetaan mukaan, kun tarvitaan rajallista osaamista kontekstin, kulttuurin ja/tai kielten osalta tai kun tarvitaan laajempaa paikallista osaamista.
NZC CoP toimii NZC-menetelmien edistäjänä hankkeen ulkopuolella ja tarjoaa foorumin, jossa kaupungit voivat verkostoitua asiantuntijoiden kanssa. Se on virtuaalinen tila, jossa kaupungit voivat julkaista tarpeitaan, sekä tietopankki, jossa alan ammattilaiset voivat muodostaa ryhmiä maantieteellisen sijainnin ja erikoisalojen perusteella sekä osallistua NZC:n tietopankkiin perustuviin tapahtumiin, podcasteihin, verkkoseminaareihin, koulutuksiin ja sertifiointeihin.
Miten tästä on hyötyä ehdotuksen laatimisessa?
Kaupunkien tulisi osana ehdotustaan pohtia etukäteen, missä niiden suunniteltujen pilottihankkeiden toteuttamisessa saattaa olla osaamis- ja/tai resurssivajeita. Tämän analyysin perusteella kaupungit voivat sitten harkita CESF:n tarjoaman tuen hyödyntämistä ja hakea tukea sieltä.
Huomioithan, että kaupunkien ei tarvitse hakea asiantuntijatukea osana pilottikaupunkiohjelman ehdotustaan – hakumenettely kaupunkien asiantuntijatukijärjestelmään tapahtuu vasta pilottikaupunkien valinnan jälkeen, ja kaupungit määrittelevät nämä vaatimukset yhdessä nimitetyn kaupunkineuvojan kanssa ennen hakemuksen jättämistä järjestelmään.
3.4 Vertaisyhteistyö ja tietopankki (portaali)
P2P-sosiaalinen verkosto ja yhteistyöalusta on Mission-portaalin keskeinen moduuli, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen käyttäjien, kuten kaupunkien, NZC-konsortion ja laajemman NZC-käytäntöyhteisön välillä. Pilottikaupungit käyttävät sitä seuraaviin tarkoituksiin:
- Kokoukset, verkostoituminen ja yhteistyö muiden NetZeroCities-kaupunkien kanssa toimintojen, ideoiden, näkemyksien ja innovaatioiden parissa
- Verkkotilan tarjoaminen virtuaalisille merkityksenmuodostustilaisuuksille
- Liittyminen ja kaupunkiryhmien muodostaminen tiettyjä aiheita käsitteleviksi ryhmiksi
- Yhteistyö Ystävyyskaupungit kanssa ja kumppanuussuhteiden kehittäminen
- Kaupunkinsa tapahtumien, ideoiden, näkemyksien ja innovaatioiden jakaminen
- Vertaiskaupunkien järjestämien tapahtumien tai kiinnostavien tapahtumien seuraaminen ja niistä kirjoittaminen
- Kaupunkien yhteenliittymien muodostaminen ulkoisen rahoituksen hankkimiseksi
- Yksityisten kahdenvälisten keskustelujen käyminen
Moduulin
sosiaalinen verkosto-osa tarjoaa kaikille avoimen verkostoalustan, joka toimii NZC-yhteisön jäsenille avoimena keskustelu- ja viestintäfoorumina. Se toimii myös portaalin ensimmäisenä aloitussivuna kirjautumisen jälkeen, ja sieltä löytyy linkkejä muiden moduulien keskeisiin sisältöihin, kuten tietopankkiin ja City Dashboardin tietoraportointitoimintoon.
ryhmäsivut-palvelut tarjoavat tilaa entistä jäsennellymmälle jatkuvalle vuorovaikutukselle, ja niissä on ominaisuuksia asiakirjojen jakamiseen, verkkokokouksiin ja yhteistyöhön. Käyttäjät voivat määrittää tietosuoja-asetukset, joten tarjolla on erilaisia ”avoimia” ja ”suljettuja” ominaisuuksia, joiden tietosuoja-asetukset käyttäjät voivat itse määrittää. Ryhmäsivuja perustetaan sekä temaattista työtä varten että City Learning Programme -ohjelman (”twin”) työryhmiä varten
kokoukset ja tapahtumat-sivut tarjoavat toimintoja webinaareihin,
merkityksenmuodostus-istuntoihin ja
oppimistapahtumiin.
Tietokanta
NZC:n/
Mission Platformin tietopankki sisältää erittäin kattavan katsauksen parhaista käytänteistä eri puolilla Eurooppaa sijaitsevista kaupungeista. Tietopankin tavoitteena on innostaa kaupunkeja toteuttamaan konkreettisia toimia ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi arvoketjujen kaikissa vaiheissa ja vaikuttamaan kaikkiin
kaupunkijärjestelmiin, jotta saavutettaisiin laajempi vaikutus
Siihen sisältyy:
- Huipputekniset ratkaisut (jotka on jaoteltu pääteemakohtaisiin toiminta-alueisiin eri aloilla, joilla päästöjä on vähennettävä)
- H2020-hankkeiden ratkaisujen katsaus (samalla tavalla jäsennelty)
- Multimedia-tapaustutkimukset (ilmastotoimista)
- Sosiaalisen innovaation esimerkkitapaukset
- Tapaustutkimuksia kansalaisten ja sidosryhmien osallistamisen menetelmistä
- Politiikan puitteita koskeva tietokanta
- Rahoituslähteitä käsittelevä tietotyökalu
Tietovaraston lisäksi NZC/Mission-alusta tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden tutkia tarkemmin tiettyjä ratkaisuja, konsepteja, esteitä ja
sivutuottoja City Expert Support Facility -tukipalvelun kautta (tämän oppaan kohta 3.2).
4 Toimeksianto
Järjestelmän uudistaminen edellyttää vahvaa poliittista ja kansalaisilta saatua mandaattia. Se merkitsee laajamittaista muutosta epävarmuuden vallitessa. Se johtaa väistämättä häiriöihin ja muutoksiin, jotka näkyvät ihmisten arjessa. Jotta muutos vakiintuisi, on tärkeää omaksua uusia hallintotapoja, joissa korostetaan yhteistyötä, osallistumista ja kokeilua.
Jotta järjestelmien muutos olisi mahdollista kaupunkitasolla, on syytä syventää ymmärrystä sivutuotoista ja toisiinsa kietoutuneesta arvosta. Jos ilmastosiirtymän myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun, paikallistalouteen sekä koulutukseen ei tunnusteta, on aina vaikeampaa osoittaa, että se on kustannustehokasta. Siirtymällä pois pelkästään mitattavissa ja rahaksi muutettavissa olevien hyötyjen tunnustamisesta kaupungit voivat rohkeasti luoda positiivisen ja kokonaisvaltaisen tulevaisuudenvision, jossa tunnustetaan eri osastojen väliset moninaiset riippuvuussuhteet.
4.1 Ongelman ymmärtäminen
NZC-pilottikaupunkiohjelman perusperiaatteena on ensin ymmärtää pilottitoimien kohteena olevat ongelmat sekä kasvihuonekaasupäästöjen päästöjen että muutosta haittaavien rakenteellisten, teknisten, institutionaalisten, sosioekonomisten ja kulttuuristen esteiden kannalta.
NZC-pilottikaupunkiohjelmaa koskevassa ehdotuksessaan kaupunkeja pyydetäänkin ensin määrittelemään ne kaupunkijärjestelmät, joiden parissa ne aikovat työskennellä, päästöalueet, jotka liittyvät kyseisiin kaupunkijärjestelmiin, sekä nykyiset esteet muutokselle, ja sitten potentiaaliset systeemiset ratkaisut tai innovaatiot, joita voidaan ottaa käyttöön ja joista voidaan oppia aloitteen kahden vuoden aikana.
4.1.1 Kaupunkijärjestelmät ja päästöalueet
Kaupunkien
päästöjen saattaminen nollatasolle edellyttää merkittäviä vähennyksiä ja kompensointitoimenpiteitä kaikissa
kaupunkijärjestelmissä, kuten energia-, liikenne-, rakennus-, elintarvike-, vesi- ja materiaalikäyttöalueilla sekä
päästöalueilla, kuten verkosta toimitettavassa energiassa, teollisuudessa ja valmistuksessa, maataloudessa ja metsätaloudessa, jätehuollossa jne. Tätä tarkoitusta varten olisi otettava käyttöön ja hyödynnettävä teknologioita ja innovatiivisia ratkaisuja.
Toimia tarvitaan koko kaupungin alueella, ja niissä keskitytään seuraaviin painopisteisiin (lähde:
EU:n kaupunkien tietopaketti, Kaupunkien missio):