Kehittyneet järjestelmäinnovaatiot hiilineutraaliuden saavuttamiseksi: toimintakokonaisuuksien suunnittelu ja hajautettu hallinto

Tausta: Kazakstanin suurin kaupunki Almaty on kamppaillut vakavien ilmanlaatuongelmien kanssa, jotka johtuvat pääasiassa nopeasta kaupungistumisesta, vanhentuneista teollisista käytännöistä ja suuresta riippuvuudesta fossiilisista polttoaineista. Saastuminen aiheuttaa merkittäviä riskejä kansanterveydelle ja haittaa kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Lähestymistapa: Tämän haasteen ratkaisemiseksi Almaty kehitti yhteistyössä YK:n kehitysohjelman (UNDP) ja sidosryhmien kanssa joukon toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa ilmanlaatua. Kokonaisvaltainen lähestymistapa oli keskeinen tekijä, kun pyrittiin puuttumaan monimutkaisiin ja toisiinsa vaikuttaviin tekijöihin, jotka vaikuttavat ilman pilaantumiseen.

Keskeiset tekijät:

• Kokonaisvaltainen haaste: Almatyn portfolio-lähestymistavassa ilman pilaantumista ei pidetty pelkästään ympäristöongelmana, vaan myös taloudellisena ja kansanterveydellisenä huolenaiheena.
• Strateginen uudelleentulkinta: Haaste määriteltiin strategisesti uudelleen siten, että se kattoi laajemmat sosioekonomiset vaikutukset, minkä ansiosta kaupunki pystyi suunnittelemaan toimia, joilla puututtiin ongelmien perimmäisiin syihin eikä pelkästään oireisiin.
• Erilaiset toimenpiteet: Toimenpidepakettiin sisältyi useita toimia, kuten pyöräilyinfrastruktuurin parantaminen, luontoon perustuvien ratkaisujen käyttöönotto sekä vihreän talouden kannustimien tarjoaminen. Näitä toimia koordinoitiin synergiaetujen luomiseksi ja niiden yhteisvaikutuksen maksimoimiseksi.

Tulos: Kattavan lähestymistavan ansiosta Almaty pystyi vähentämään riskiä, joka liittyy yksittäiseen laajamittaiseen toimenpiteeseen. Monipuolistamalla strategioitaan ja keskittymällä systeemisiin muutoksiin kaupunki pystyi hallitsemaan ilmanlaatua paremmin ja edistämään laajempia kestävyystavoitteita.

Tausta: Lund, kaupunki joka tunnetaan sitoutumisestaan kestävään kehitykseen ja innovaatioihin, pyrki luomaan innovaatioekosysteemin, joka tukisi sen kunnianhimoisia ilmastosiirtymätavoitteita. Kaupungin tavoitteena oli luoda hallintomalli, jolla voitaisiin hallita kaupunkimuutosten monimutkaisuutta ja edistää jatkuvaa oppimista ja sopeutumista.

Lähestymistapa: Lund kehitti yhteistyössä julkisen sektorin innovaatioiden seurantakeskuksen (OPSI) kanssa hallintomallin nimeltä Lund Innovation Ecosystem Portfolio Tracking (LIEPT). Malli on suunniteltu kaupungin kaupunkiympäristössä toteutettavien erilaisten toimien havainnointiin, kartoittamiseen ja seurantaan.

Keskeiset tekijät:

• Kuviokokoelma: LIEPT-malli auttoi kaupunkia luomaan ”toimintamallien valikoiman”, joka koostui toimiviksi todetuista ja sovellettavista taloudellisista toimista sekä liiketoimintamalleista, joiden tarkoituksena oli edistää ilmastosiirtymää.
• Kontekstuaalinen oppiminen: Hallintomallissa tunnustettiin kunkin toimenpiteen ”olennaisesti ainutlaatuinen” luonne ja keskityttiin paikallisiin ja tilanteeseen liittyviin olosuhteisiin, jotka vaikuttivat ilmastotoimien onnistumiseen.
• Hajautettu hallinto: Lundin lähestymistapa perustui hajautettuun hallintomalliin, jossa resurssien ja toimien koordinointi jaettiin useiden sidosryhmien kesken, mukaan lukien viranomaiset, yksityiset toimijat ja kansalaisyhteiskunta.

Tulos: LIEPT-mallin avulla Lund pystyi paremmin ymmärtämään ja hallitsemaan kaupunkiekosysteeminsä monimutkaisuutta. Edistämällä hajautettua hallintoa ja hyödyntämällä monipuolista dataa kaupunki pystyi parantamaan kykyään toteuttaa tehokkaita ilmastotoimia ja sopeutua uusiin haasteisiin.